Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Kylvötekniikan vaikutus nurmikasvuston kasvilajijakaumaan

Varis, Petri (2019)

 
Avaa tiedosto
VarisPetri.pdf (5.024Mt)
Lataukset: 


Varis, Petri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027735
Tiivistelmä
Suomessa nurmen tuotanto on merkittävässä roolissa maataloussektorissa, sillä suurin osa nautaeläinten ruoasta on nurmea. Nurmia on uudistettava viljelykierron, nurmen satomäärien sekä ruokintalaadun varmistamiseksi. Nurmen perustamiseen on yleisesti ruvettu käyttämään nurmiäkeitä, koska se on monikäyttöinen ja tehokas työsaavutukseltaan. Yleisesti nurmikasvustoissa käytetään seosnurmia ja on havaittu, että esimerkiksi timotei-nurminata seosta perustettaessa nurmiäkeellä, nurmista tulee timoteivaltaisempia kuin seossuhde antaisi olettaa.

Peltokokeella pyrittiin selvittämään nurmiäkeellä perustetun apila-nurminata seosnurmen kasvilajisuhdetta. Peltokoe toteutettiin 1 vuotisena, jossa perustettiin kylvöruudut nurmiäkeellä sekä verrokkiruudut laahavannaskoneella suojaviljaan. Otannan tuloksia tulkittiin kuvioista ja t-testin avulla.

Otannan tuloksissa ilmeni, että apila-nurminata seossuhde nurmiäkeellä perustetuilla koeruuduilla oli tasaisempi kuin seossuhde vannaskylvökoneen koeruuduilla. Vannaskylvökoneella perustetusta nurmesta tuli nurminatavaltaisempi. Saman kylvötekniikan eri koeruutujen välillä oli eroavaisuuksia kummallakin kylvötekniikalla. Koejakson sademäärät olivat vähäisiä ja lisäksi pellon vesitaloudessa oli eroa koeruudukossa. Itäminen myöhästyi ja osa itäneistä oraista kuivui koejaksolla.

Peltokokeiden tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä kylvötekniikan vaikutuksesta kasvilajisuhteeseen. Kylvötekniikoilla on erilainen vaikutus kasvuston orastavuuteen, mutta ulkoisilla tekijöillä on äärimmäisissä olosuhteissa aina suurempi vaikutus kasvustoon kuin kylvötekniikalla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste