Hoitohenkilökunnan kokemuksia väkivallan jälkikäsittelystä palveluasumisyksikössä
Huovinen, Saara; Huovinen, Henri (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927698
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia työssä koettujen väkivaltatilanteiden jälkikäsittelystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan työssään käyttämien väkivaltatilanteiden jälkikäsittelymenetelmien käyttöä. Jälkikäsittely vähentää väkivaltaa kokeneiden stressireaktioita. Opinnäytetyön tuloksien pohjalta toimeksiantajalle esitetään millä tavoin väkivaltatilanteiden jälkikäsittelymenetelmien käyttöä on mahdollista kehittää työyksikössä.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Itä-Suomessa toimiva palveluasumisyksikkö ja tiedonantajina toimi palveluasumisyksikön hoitohenkilökunta. Aineisto kerättiin Webropol-palvelun avulla käyttäen kyselylomaketta, jossa kysymykset olivat avoimessa muodossa.
Opinnäytetyön tulokset jakaantuivat tutkimustehtävien perusteella työyksikön hoitohenkilökunnan aiemmin käyttämiin jälkikäsittelymenetelmiin, kokemuksiin käytetyistä jälkikäsittelymenetelmistä ja toiveisiin jatkossa käytettävistä jälkikäsittelymenetelmistä. Käytetyimmäksi jälkikäsittelymenetelmäksi tulosten perusteella nousi vertaistuki. Päällimmäiseksi kokemukseksi jälkikäsittelymenetelmistä tuloksista nousi jälkikäsittelymenetelmien liian vähäinen ja epäsäännöllinen käyttö. Suurimpana toiveena jatkoa varten esitettiin esimiehen sekä organisaation johdon taholta tuen lisääminen.
Tulosten tarkastelun osiossa on esitelty kehittämisideat jälkikäsittelymenetelmien käyttöön, joita opinnäytetyön toimek-siantaja voi hyödyntää. Kehittämisideat koskivat jälkikäsittelymenetelmien lisäämistä ja ohjeistusta menetelmien käyttöön.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Itä-Suomessa toimiva palveluasumisyksikkö ja tiedonantajina toimi palveluasumisyksikön hoitohenkilökunta. Aineisto kerättiin Webropol-palvelun avulla käyttäen kyselylomaketta, jossa kysymykset olivat avoimessa muodossa.
Opinnäytetyön tulokset jakaantuivat tutkimustehtävien perusteella työyksikön hoitohenkilökunnan aiemmin käyttämiin jälkikäsittelymenetelmiin, kokemuksiin käytetyistä jälkikäsittelymenetelmistä ja toiveisiin jatkossa käytettävistä jälkikäsittelymenetelmistä. Käytetyimmäksi jälkikäsittelymenetelmäksi tulosten perusteella nousi vertaistuki. Päällimmäiseksi kokemukseksi jälkikäsittelymenetelmistä tuloksista nousi jälkikäsittelymenetelmien liian vähäinen ja epäsäännöllinen käyttö. Suurimpana toiveena jatkoa varten esitettiin esimiehen sekä organisaation johdon taholta tuen lisääminen.
Tulosten tarkastelun osiossa on esitelty kehittämisideat jälkikäsittelymenetelmien käyttöön, joita opinnäytetyön toimek-siantaja voi hyödyntää. Kehittämisideat koskivat jälkikäsittelymenetelmien lisäämistä ja ohjeistusta menetelmien käyttöön.