Voima-työaikamallin vaikutus työssä jaksamiseen ja työhön sitoutumiseen
Voutilainen, Niina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122127823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122127823
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on tutkia tekijöiltä, jotka ovat yhteydessä Voima-työaikamalliin vaikutuksiin helsinkiläisen kotihoitoyksikön lähipalvelualueen henkilöstöllä. Tarkoitus on tutkia mitkä tekijät työaikamallissa edistävät työssä jaksamista ja mitkä tekijät heikentävät sitä. Tutkimuksessa olen kiinnostunut myös siitä, miten työaikamalli vaikuttaa työhön sitoutumiseen. Tämän työn kehittämistavoitteena oli kehittää yhdessä henkilökunnan kanssa työaikamallia toimivampaan suuntaan. Yhteiskehittelyn tulokset ovat hyödynnettävissä koko Helsingin kaupungin kotihoitoyksiköissä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto kerättiin helsinkiläisen kotihoitoyksikön lähipalvelualueen työntekijöiltä, jotka ovat mukana Voima-työaikamallissa tai ovat olleet siinä mukana. Aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen lähestymistapa ja työn tutkimuksellisena menetelmänä oli kehittämistutkimus. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kaikki työaikamallissa mukana olleet työntekijät kokivat, että työaikamallilla oli positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen. Positiivinen vaikutus koostui tyytyväisemmistä työntekijöistä, työntekijät kokivat olevansa aiempaa tyytyväisempiä työhönsä. Tyytyväisyyteen työtä kohtaan vaikutti parempi jaksaminen työssä. Moni myös koki, että työaikamalli oli sellainen, mikä sopi omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen.
Työaikamallilla ei koettu olevan merkitystä työhön sitoutumiseen. Työntekijät kokivat olevansa sitoutuneita työhönsä, riippumatta siitä, mitä työaikamallia tekivät. Työntekijät kokivat työssä ollessaan, että yrittävät aina tehdä parhaansa.
Työaikamallissa työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä oli vähemmän kuin edistäviä tekijöitä. Heikentävinä tekijöinä koettiin arkivapaiden antaminen aikana, taukopaikan puute sekä tietynlainen joustamattomuus.
Haastattelujen tulosten pohjalta luotiin yhteiskehittämisen työpajassa edellytykset ja ehdot työaikamallin toteutumiselle. Mitä työyhteisön tulee ottaa huomioon suunniteltaessa työaikamalliin siirtymistä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto kerättiin helsinkiläisen kotihoitoyksikön lähipalvelualueen työntekijöiltä, jotka ovat mukana Voima-työaikamallissa tai ovat olleet siinä mukana. Aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen lähestymistapa ja työn tutkimuksellisena menetelmänä oli kehittämistutkimus. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kaikki työaikamallissa mukana olleet työntekijät kokivat, että työaikamallilla oli positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen. Positiivinen vaikutus koostui tyytyväisemmistä työntekijöistä, työntekijät kokivat olevansa aiempaa tyytyväisempiä työhönsä. Tyytyväisyyteen työtä kohtaan vaikutti parempi jaksaminen työssä. Moni myös koki, että työaikamalli oli sellainen, mikä sopi omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen.
Työaikamallilla ei koettu olevan merkitystä työhön sitoutumiseen. Työntekijät kokivat olevansa sitoutuneita työhönsä, riippumatta siitä, mitä työaikamallia tekivät. Työntekijät kokivat työssä ollessaan, että yrittävät aina tehdä parhaansa.
Työaikamallissa työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä oli vähemmän kuin edistäviä tekijöitä. Heikentävinä tekijöinä koettiin arkivapaiden antaminen aikana, taukopaikan puute sekä tietynlainen joustamattomuus.
Haastattelujen tulosten pohjalta luotiin yhteiskehittämisen työpajassa edellytykset ja ehdot työaikamallin toteutumiselle. Mitä työyhteisön tulee ottaa huomioon suunniteltaessa työaikamalliin siirtymistä.