Sosiaalisen kuntoutuksen perehdytyskansion päivittäminen työntekijät osallistamalla
Herva, Marika; Häyrynen, Reetta (2019)
Herva, Marika
Häyrynen, Reetta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019123127986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019123127986
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme oli työelämälähtöinen toiminnallinen projekti, jonka tavoitteena oli siirtää sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä uuden työntekijän perehdytyksessä käytettävä kansio sähköiseen muotoon, osallistaa yksikön työntekijät perehdyttämisen kehittämiseen selvittämällä, mitkä asiat heidän näkökulmastaan ovat tärkeitä perehdytyskansiossa, ja päivittää perehdytyskansion tiedot työntekijöiden näkökulmien avulla.
Kansio siirrettiin sähköiseksi skannaamalla paperisen kansion kaikki sivut ja muuttamalla eri ohjelmien avulla tekstit muokattavaan muotoon. Työntekijöiden näkökulmia selvitettiin sekä viiden työskentelykerran aikana käytyjen osallistavien keskustelujen että teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelu analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Keskusteluissa esiin tuotujen näkökulmien ja haastattelun tulosten avulla kansiota selkeytettiin ja muokattiin.
Työntekijät arvioivat kansion siirtämisen sähköiseksi olleen edellytys sille, että sen päivittäminen on mahdollista myös jatkossa. Lisäksi he arvioivat sähköisen kansion selkeäksi ja helposti saatavilla olevaksi. Työntekijät kokivat, että heidän näkökulmansa huomioitiin kansion sisältöjä päivitettäessä ja ulkoasua muokatessa. Päivitimme kansion työntekijöiden näkökulmien avulla, mutta prosessi edellytti myös sen arviointia, mikä on olennaista tietoa perehdytyskansiossa.
Tulosten perusteella osallistava kehittämistoiminta vaatii onnistuakseen aikaa. Sähköinen kansio on yksi käyttökelpoinen työkalu uuden työntekijän perehdyttämiseen, mutta se ei kuitenkaan mahdollista hiljaisen tiedon välittymistä. Tämän vuoksi uuden työntekijän perehdytykseen on tärkeä sisältyä myös vuorovaikutustilanteita. Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niitä on mahdollista hyödyntää vastaavissa perehdytykseen liittyvissä prosesseissa. Toimeksiantajan toiveesta valmista perehdytyskansiota ei julkaista eikä heidän nimeään tuoda esiin tässä opinnäytetyössä.
Kansio siirrettiin sähköiseksi skannaamalla paperisen kansion kaikki sivut ja muuttamalla eri ohjelmien avulla tekstit muokattavaan muotoon. Työntekijöiden näkökulmia selvitettiin sekä viiden työskentelykerran aikana käytyjen osallistavien keskustelujen että teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelu analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Keskusteluissa esiin tuotujen näkökulmien ja haastattelun tulosten avulla kansiota selkeytettiin ja muokattiin.
Työntekijät arvioivat kansion siirtämisen sähköiseksi olleen edellytys sille, että sen päivittäminen on mahdollista myös jatkossa. Lisäksi he arvioivat sähköisen kansion selkeäksi ja helposti saatavilla olevaksi. Työntekijät kokivat, että heidän näkökulmansa huomioitiin kansion sisältöjä päivitettäessä ja ulkoasua muokatessa. Päivitimme kansion työntekijöiden näkökulmien avulla, mutta prosessi edellytti myös sen arviointia, mikä on olennaista tietoa perehdytyskansiossa.
Tulosten perusteella osallistava kehittämistoiminta vaatii onnistuakseen aikaa. Sähköinen kansio on yksi käyttökelpoinen työkalu uuden työntekijän perehdyttämiseen, mutta se ei kuitenkaan mahdollista hiljaisen tiedon välittymistä. Tämän vuoksi uuden työntekijän perehdytykseen on tärkeä sisältyä myös vuorovaikutustilanteita. Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niitä on mahdollista hyödyntää vastaavissa perehdytykseen liittyvissä prosesseissa. Toimeksiantajan toiveesta valmista perehdytyskansiota ei julkaista eikä heidän nimeään tuoda esiin tässä opinnäytetyössä.