Yhtenäiskoulun oppilaan osallisuus koulun arjessa: Kyselytutkimus 6. ja 9. luokan oppilaille koulun hyvinvointityön näkökulmasta

Abstract

Lasten ja nuorten osallistumisoikeudet ja mahdollisuudet olla mukana heidän elämänkulkuunsa kuuluvissa päätöksissä on ollut kasvava kiinnostuksen kohde 2000-luvulla. Lapset ja nuoret jäävät usein sivusta seuraajiksi vaikuttamisen prosesseissa, aikuisen ollessa aktiivinen toimija. Peruskoulu toimii lapsen kehitysympäristönä noin 10 vuoden ajan, joten koulun toimintakulttuurilla on loistava mahdollisuus proaktiivisin toimin tukea kehittyvän lapsen ja nuoren hyvinvointia ja kasvua vastuulliseksi demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi. Oppilaan laadukkaalle osallisuuden toteutumiselle koulun arjessa on täydet mahdollisuudet oppilashuollon hyvinvointityön avulla. Oppilaan osallisuutta tulee tukea huomioimalla osallisuuden eri muodot ja tasot. Tähän tarvitaan aktiivista yhteistyötä kaikilta koulun toimijoilta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 6. ja 9. luokan oppilaan osallisuuden kokemusta koulun arjessa hyvinvointityön näkökulmasta. Työn tavoitteena oli saadun tiedon avulla tuottaa toimenpide-ehdotuksia oppilaan osallisuuden vahvistamisesta yhteisöllisessä oppilashuollossa. Tutkimusongelmilla etsittiin vastausta siihen, miten oppilaan osallisuus toteutuu koulussa, miten oppilaan osallisuutta voidaan vahvistaa, miten demografiset taustatiedot ovat yhteydessä oppilaan osallisuuden kokemukseen ja millaisia konkreettisia vahvistamisen keinoja tulokset antavat. Työ tehtiin yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Opinnäytetyön empiirinen sisältö muodostui kyselytutkimuksen avulla tuotetusta aineistosta, joka kerättiin ZEF-kyselyllä kahden yhtenäiskoulun 6. ja 9. luokkalaisilta. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.

Parhaiten oppilaan osallisuus toteutuu aikuiselta saaman avun, luokkayhteisöön kuulumisen, hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisen muodoissa. Tutkimus osoittaa, että painokkain näyttö osallisuuden vahvistamisesta on oppilaan mielipiteen kuuntelulla ja aikuisten luomalla yhteisen toimijuuden ilmapiirillä päätöksentekoprosesseissa. Keskeisimmät haasteet liittyvät toisten oppilaiden kiinnostukseen omia kuulumisia kohtaan, eri-ikäisten oppilaiden väliseen yhteistyöhön, oppilailta lähtevien ideoiden etenemiseen ja tiedottamiseen sekä aikuisten luomaan yhteisen toimijuuden ilmapiiriin. Koulun eri ammattiryhmien edustajien on mahdollista soveltaa tuloksia omassa toiminnassaan.