Diabetespotilaan ohjauksen sisältö ja menetelmät
Lahtela, Matias; Hiltunen, Päivi; Härmä, Ella (2019)
Lahtela, Matias
Hiltunen, Päivi
Härmä, Ella
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001081091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001081091
Tiivistelmä
Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa sekä maailmalla ja ennusteiden mukaan diabetekseen sairastuneiden määrän oletetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavien vuosien aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla diabetespotilaan potilasohjauksen sisältöä ja menetelmiä hoitotyössä. Tavoitteena on, että tämän katsauksen tuloksia voidaan käyttää diabetespotilaan hoitotyössä potilasohjaustyön tukena.
Opinnäytetyö oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon valikoitui 14 vertaisarvioitua hoitotieteellistä artikkelia. Tiedonhakua kirjallisuuskatsaukseen tehtiin Medic -ja CINAHL-tietokannoista. Kerätty aineisto luokiteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Potilasohjauksen sisältö luokiteltiin biologis-fysiologiseen tietoon diabeteksesta, elintapaohjaukseen ja psykososiaaliseen ohjaukseen. Potilasohjauksen menetelmät olivat yksilöohjaus, ryhmäohjaus ja audiovisuaalinen ohjaus. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että huolimatta tutkimuksen kohdemaasta ohjauksen sisältö koostui samankaltaisista aihealueista. Yksilö- ja ryhmäohjaukset olivat vaikuttavuudeltaan yhdenvertaiset. Monissa tutkimuksissa korostui potilaiden heikko tietotaito ja osin puutteellinen ohjaus. Liikunnan merkitys diabeteksen omahoidossa korostui tutkimuksissa. Oikeilla ohjausmenetelmillä voidaan saada kustannustehokkaasti merkittäviä vaikutuksia diabeetikoiden terveyteen.
Potilasohjaus ja potilaan itsehoidon tukeminen olivat diabeteksen hoidossa ja sairauden kanssa pärjäämisen kannalta merkittävässä asemassa. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on laadukkaalla ohjauksella varmistaa, että potilaalla on käytettävissä kaikki tarvittava tieto ja oikeat menetelmät omahoidon toteuttamiseen. Laadukas ohjaustyö suunnitellaan tutkimustiedon pohjalta ja yhteistyössä potilaan kanssa huomioiden hänen yksilölliset tarpeensa. Tutkimuksia aiheesta tarvitaan lisää, jotta uusia teknologisia innovaatioita voidaan hyödyntää sekä kehittää diabeteksen potilasohjaustyön menetelmiä ja sisältöä.
Opinnäytetyö oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon valikoitui 14 vertaisarvioitua hoitotieteellistä artikkelia. Tiedonhakua kirjallisuuskatsaukseen tehtiin Medic -ja CINAHL-tietokannoista. Kerätty aineisto luokiteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Potilasohjauksen sisältö luokiteltiin biologis-fysiologiseen tietoon diabeteksesta, elintapaohjaukseen ja psykososiaaliseen ohjaukseen. Potilasohjauksen menetelmät olivat yksilöohjaus, ryhmäohjaus ja audiovisuaalinen ohjaus. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että huolimatta tutkimuksen kohdemaasta ohjauksen sisältö koostui samankaltaisista aihealueista. Yksilö- ja ryhmäohjaukset olivat vaikuttavuudeltaan yhdenvertaiset. Monissa tutkimuksissa korostui potilaiden heikko tietotaito ja osin puutteellinen ohjaus. Liikunnan merkitys diabeteksen omahoidossa korostui tutkimuksissa. Oikeilla ohjausmenetelmillä voidaan saada kustannustehokkaasti merkittäviä vaikutuksia diabeetikoiden terveyteen.
Potilasohjaus ja potilaan itsehoidon tukeminen olivat diabeteksen hoidossa ja sairauden kanssa pärjäämisen kannalta merkittävässä asemassa. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on laadukkaalla ohjauksella varmistaa, että potilaalla on käytettävissä kaikki tarvittava tieto ja oikeat menetelmät omahoidon toteuttamiseen. Laadukas ohjaustyö suunnitellaan tutkimustiedon pohjalta ja yhteistyössä potilaan kanssa huomioiden hänen yksilölliset tarpeensa. Tutkimuksia aiheesta tarvitaan lisää, jotta uusia teknologisia innovaatioita voidaan hyödyntää sekä kehittää diabeteksen potilasohjaustyön menetelmiä ja sisältöä.