Hoitajan rooli digitaalisten hoitomuotojen käytössä mielenterveyspotilaiden hoidossa
Poutanen, Veera; Young, Emil (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Poutanen, Veera
Young, Emil
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001141260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001141260
Tiivistelmä
Digitalisaatiota tullaan hyödyntämään yhä enemmän terveydenhuollon palveluissa. Sen avulla hoitotyötä pystytään tehostamaan ja avaamaan sille uusia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös monia hoitajien työnkuvaan ja hyvän hoidon edellytysten turvaamiseen liittyviä haasteita.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitajan roolia ja kokemuksia digitaalisten hoitomuotojen käyttämisessä mielenterveyspotilaiden hoidossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa digitaalisten mielenterveyshoitomuotojen vaikutuksista potilaslähtöiseen hoitotyöhön hoitajan näkökulmasta vastaten tutkimuskysymyksiin: Mitä kokemuksia hoitajilla on digitaalisten välineiden käyttämisestä osana mielenterveyshoitotyötä? Ja mikä on hoitajan rooli digitaalisia mielenterveyshoitomuotoja hyödyntävien asiakkaiden hoitamiseen liittyen?
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistoksi valittiin 11 kansainvälistä tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät hoitohenkilökunnan roolia digitaalisissa mielenterveyspalveluissa. Aineisto analysoitiin induktiivis–deduktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tulokset osoittavat, että hoitajilla on monipuolinen rooli digitaalisten hoitomuotojen motivoinnissa, opettamisessa, ohjaamisessa ja toteutuksessa. Hoitajat tuovat esiin useita mahdollisuuksia digitalisaatioon potilaiden ja hyvän hoidon kannalta, mutta myös haasteita liittyen muun muassa potilaiden valmiuksiin niiden käyttämisessä ja edellytyksiin hyötyä niistä. Esiin tuli myös hoitajien tarvitsema tuki, perehdytys sekä muun muassa aikataululliset resurssit digitaalisten mielenterveyspalvelujen toteuttamisessa ja ohjaamisessa potilaille. Hoitajien saama perehdytys ja tuki digitaalisiin hoitomuotoihin oli vaihtelevaa. Digitaaliset etäyhteysmenetelmät nähtiin yhteydenpitoa mahdollistavana ja lisäävänä, mutta toisaalta osittain potilaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta heikentävänä tekijänä.
Digitalisaation lisääntyessä hoitotyössä tulee hoitohenkilökunnan työnkuvaan kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä järjestää tarvittavaa lisäkoulutusta sähköisien terveyspalveluiden käyttöönottoon ja resursseja niiden toteuttamiseksi osana kokonaistyötaakkaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitajan roolia ja kokemuksia digitaalisten hoitomuotojen käyttämisessä mielenterveyspotilaiden hoidossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa digitaalisten mielenterveyshoitomuotojen vaikutuksista potilaslähtöiseen hoitotyöhön hoitajan näkökulmasta vastaten tutkimuskysymyksiin: Mitä kokemuksia hoitajilla on digitaalisten välineiden käyttämisestä osana mielenterveyshoitotyötä? Ja mikä on hoitajan rooli digitaalisia mielenterveyshoitomuotoja hyödyntävien asiakkaiden hoitamiseen liittyen?
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistoksi valittiin 11 kansainvälistä tieteellistä artikkelia, jotka käsittelivät hoitohenkilökunnan roolia digitaalisissa mielenterveyspalveluissa. Aineisto analysoitiin induktiivis–deduktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tulokset osoittavat, että hoitajilla on monipuolinen rooli digitaalisten hoitomuotojen motivoinnissa, opettamisessa, ohjaamisessa ja toteutuksessa. Hoitajat tuovat esiin useita mahdollisuuksia digitalisaatioon potilaiden ja hyvän hoidon kannalta, mutta myös haasteita liittyen muun muassa potilaiden valmiuksiin niiden käyttämisessä ja edellytyksiin hyötyä niistä. Esiin tuli myös hoitajien tarvitsema tuki, perehdytys sekä muun muassa aikataululliset resurssit digitaalisten mielenterveyspalvelujen toteuttamisessa ja ohjaamisessa potilaille. Hoitajien saama perehdytys ja tuki digitaalisiin hoitomuotoihin oli vaihtelevaa. Digitaaliset etäyhteysmenetelmät nähtiin yhteydenpitoa mahdollistavana ja lisäävänä, mutta toisaalta osittain potilaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta heikentävänä tekijänä.
Digitalisaation lisääntyessä hoitotyössä tulee hoitohenkilökunnan työnkuvaan kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä järjestää tarvittavaa lisäkoulutusta sähköisien terveyspalveluiden käyttöönottoon ja resursseja niiden toteuttamiseksi osana kokonaistyötaakkaa.