Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä ennakoivat tekijät

Abstract

Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma eli LAPE-hanke, jota toteutettiin vuosina 2016-2018, määritteli tavoitteeksi: “Lapset, nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan.” Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ja niiden varhainen tunnistaminen ovat kansallisesti esillä eri medioissa ja niiden esiintyvyyden mahdollista kasvua on tutkittu mm. kouluterveyskyselyllä. Saimme työelämälähtöisen idean opinnäytetyöhömme tutkimusprofessori Minna Pikkaraiselta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöitä ennakoivia tekijöitä. Aihe tuntui meille tärkeältä tulevina terveydenhoitajina ja lisäksi se on ajankohtainen.

Valitsimme opinnäytetyön lajiksi integroivan kirjallisuuskatsauksen. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen päädyimme siksi, että pystyimme yhdistämään erityyppisiä tutkimuksia. Integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollisti kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tutkimusten yhdistämisen sekä laajemman ja vaihtelevamman tutkimusaineiston käytön. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen kuuluva integroiva kirjallisuuskatsaus omaa piirteitä systemaattisesta katsauksesta. Koimme, että integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollisti aineiston kriittisen tarkastelun, arvioinnin ja syntetisoinnin. Integroivan kirjallisuuskatsauksen vaiheet eivät juurikaan eroa systemaattisen katsauksen vaiheista.

Tiedonhaussa käytettiin yhdeksää eri tietokantaa, jonka lisäksi tehtiin myös vapaasanahakuja. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna Joanna Briggs instituutin suomeksi käännettyjä laadun arvioinnin tarkastuslistoja. Aineiston käsittelymenetelmänä käytimme aineiston yhdistelyä. Poimimme aineistoista riskitekijät ja taulukoimme ne. Luokittelimme riskitekijät ja laadimme niistä edelleen havainnollistavia taulukoita.

Aineiston mukaan hyvin suuri osa riskitekijöistä oli perheeseen liittyviä, kuten muutokset perherakenteissa tai perheen sisäiset ongelmat. Riskitekijöitä löytyi myös raskauteen ja ympäristötekijöihin liittyen. Raskauteen liittyviä riskitekijöitä olivat mm. raskauteen tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot, raskauden aikainen päihteidenkäyttö ja synnytyksen jälkeinen masennus. Luonteeseen, käytökseen, itsetuntoon, psyykkisiin oireisiin, somaattisiin sairauksiin ja kognitiivisiin tekijöihin liittyi myös runsaasti riskitekijöitä.

Voimme hyödyntää tietoa riskitekijöistä tulevassa työssämme terveydenhoitajina ja osaltamme pyrkiä vähentämään mielenterveyshäiriöiden syntyä. Jatkokehitystä ajatellen riskitekijöistä voisi muodostaa työkalun, jonka avulla mielenterveyshäiriöiden riski voisi olla helpommin tunnistettavissa ja tiedonkulku niistä lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon voisi helpottua.