Valtakirja toisen puolesta asioinnin muotona Kelassa
Särkelä, Ulla-Aliina (2019)
Särkelä, Ulla-Aliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001071060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001071060
Tiivistelmä
Valtuuttaminen on yksi asioinnin muodoista Kelassa. Valtakirjalla asiointi toisen puolesta on hyvä vaihtoehto silloin, jos henkilö on jostain syystä itse kykenemätön hoitamaan asioitaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä valtakirjalla asiointi Kelassa pitää sisällään ja millaisia haasteita sen erilaiset vaiheet tuovat sekä asiakkaalle että Kelan toimihenkilöille. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, mitä asioita tulisi ottaa huomioon valtakirjaa laadittaessa ja millaiset henkilöt sitä tarvitsevat eniten. Opinnäytetyössä perehdytään valtakirjan lisäksi myös muihin eri valtuutuksen muotoihin.
Teoriaosuudessa tavoitteena on selvittää, millainen prosessi valtakirjalla asiointi on sekä Kelassa että yleisesti ja millaisia eri valtuutuksen muotoja Suomessa on olemassa. Lisäksi teoriaosuudessa avataan Kelaa organisaationa. Opinnäytetyössä lähteinä on käytetty siihen liittyvää lainsäädäntöä ja viranomaislähteitä. Lisäksi lähteenä on käytetty erilaisia verkkojulkaisuja ja kirjallisuutta. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena.
Opinnäytetyön tutkimusosuus on toteutettu haastattelemalla Kelan toimihenkilöitä. Haastattelujen tulokset on jaettu tutkimusosuudessa erilaisiin teemoihin, joita ovat: 1. Valtuutuksen yleisimmät kohderyhmät 2. Tarve valtakirja-asiointiin 3. Valtakirjan kehitys 4. Tavallinen valtuutus ja edunvalvontavaltuutus 5. Valtakirja-asioinnin haasteet ja ohjeistus ja 6. Sisäinen ohjeistus ja toimintaperiaatteet.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että valtakirjalla asiointi on tarpeen monenlaisissa eri elämäntilanteissa. Sen käyttö ja ohjeistuksen toimivuus ollaan suurimmaksi osaksi koettu toimivaksi ja ymmärrettäväksi, mutta muutamia kehittämisen kohteita ja ongelma-alueita tästä asioinnin muodosta löytyy. Tutkimuksen perusteella ohjeistus valtakirjan käytöstä Kelan sisällä on hyvällä tasolla ja toimintaperiaatteet ovat henkilökunnalle selkeät.
Teoriaosuudessa tavoitteena on selvittää, millainen prosessi valtakirjalla asiointi on sekä Kelassa että yleisesti ja millaisia eri valtuutuksen muotoja Suomessa on olemassa. Lisäksi teoriaosuudessa avataan Kelaa organisaationa. Opinnäytetyössä lähteinä on käytetty siihen liittyvää lainsäädäntöä ja viranomaislähteitä. Lisäksi lähteenä on käytetty erilaisia verkkojulkaisuja ja kirjallisuutta. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena.
Opinnäytetyön tutkimusosuus on toteutettu haastattelemalla Kelan toimihenkilöitä. Haastattelujen tulokset on jaettu tutkimusosuudessa erilaisiin teemoihin, joita ovat: 1. Valtuutuksen yleisimmät kohderyhmät 2. Tarve valtakirja-asiointiin 3. Valtakirjan kehitys 4. Tavallinen valtuutus ja edunvalvontavaltuutus 5. Valtakirja-asioinnin haasteet ja ohjeistus ja 6. Sisäinen ohjeistus ja toimintaperiaatteet.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että valtakirjalla asiointi on tarpeen monenlaisissa eri elämäntilanteissa. Sen käyttö ja ohjeistuksen toimivuus ollaan suurimmaksi osaksi koettu toimivaksi ja ymmärrettäväksi, mutta muutamia kehittämisen kohteita ja ongelma-alueita tästä asioinnin muodosta löytyy. Tutkimuksen perusteella ohjeistus valtakirjan käytöstä Kelan sisällä on hyvällä tasolla ja toimintaperiaatteet ovat henkilökunnalle selkeät.