Terveysalan ammattilaisten kokemuksia sähköisten palvelujen käyttöönoton perehdytyksestä Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa.
Silvast, Sara; Sorsa, Veronika (2020)
Silvast, Sara
Sorsa, Veronika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001201444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001201444
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveysalan ammattilaisten kokemuksia sähköisten palvelujen käyttöön perehdytyksestä ja kartoittaa terveysalan ammattilaisten kokemuksia sähköisten palvelujen käytettävyydestä. Tarkoituksena oli myös kartoittaa uutta tietoa terveysalan ammattilaisten tyytyväisyydestä palvelujen käyttöönottoon ja perehdyttämiseen liittyen. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä käytänteet terveysasemien hoitohenkilöstö on kokenut sähköisten palvelujen käytön perehdytyksessä hyviksi? 2. Miten terveysasemien hoitohenkilöstö kehittäisi sähköisten palvelujen käyttöön perehtymistä työyksikössä?
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa Helsingin kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyössä viitataan samasta aiheesta opinnäytetyön tehneiden Iina Hämäläisen ja Karla Kalliolan työhön (Hämäläinen – Kalliola 2020).
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineiston hankinnassa käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Aineisto kerättiin neljän helsinkiläisen terveysaseman hoitohenkilöstöltä (N=87) sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2019. Avoimien kysymysten vastaukset (N=26) analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen suljetut kysymykset analysoivat Hämäläinen ja Kalliola.
Avointen kysymysten perusteella saadut tulokset osoittavat, että perehdytyksessä sähköisiin palveluihin on tärkeää huomioida yhdessä tekeminen sekä kirjalliset ohjeet hyvinä perehdytyskäytänteinä. Terveysasemien hoitohenkilöstö kehittäisi sähköisiin palveluihin perehdyttämistä työyksikössään lisäämällä aikaa perehtymiseen sekä kohdentamalla perehdytystä niille, jotka sitä tarvitsevat. Suljettujen kysymysten vastausten perusteella huomattiin, että sähköisiä palveluja käytetään työssä paljon ja ne ovat aiheuttaneet vastaajille lisätyötä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköisten palvelujen käyttöönoton aiheuttamaa lisätyötä voitaisiin vähentää kehittämällä perehdytystä yksilöllisemmäksi sekä resursoimalla enemmän aikaa perehtymiseen. Myös useamman yhteyshenkilön lisääminen sähköisiin palveluihin olisi hoitohenkilöstölle hyödyksi.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa Helsingin kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyössä viitataan samasta aiheesta opinnäytetyön tehneiden Iina Hämäläisen ja Karla Kalliolan työhön (Hämäläinen – Kalliola 2020).
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineiston hankinnassa käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Aineisto kerättiin neljän helsinkiläisen terveysaseman hoitohenkilöstöltä (N=87) sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2019. Avoimien kysymysten vastaukset (N=26) analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen suljetut kysymykset analysoivat Hämäläinen ja Kalliola.
Avointen kysymysten perusteella saadut tulokset osoittavat, että perehdytyksessä sähköisiin palveluihin on tärkeää huomioida yhdessä tekeminen sekä kirjalliset ohjeet hyvinä perehdytyskäytänteinä. Terveysasemien hoitohenkilöstö kehittäisi sähköisiin palveluihin perehdyttämistä työyksikössään lisäämällä aikaa perehtymiseen sekä kohdentamalla perehdytystä niille, jotka sitä tarvitsevat. Suljettujen kysymysten vastausten perusteella huomattiin, että sähköisiä palveluja käytetään työssä paljon ja ne ovat aiheuttaneet vastaajille lisätyötä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköisten palvelujen käyttöönoton aiheuttamaa lisätyötä voitaisiin vähentää kehittämällä perehdytystä yksilöllisemmäksi sekä resursoimalla enemmän aikaa perehtymiseen. Myös useamman yhteyshenkilön lisääminen sähköisiin palveluihin olisi hoitohenkilöstölle hyödyksi.