Onnistuinko tänään- jaksanko huomenna?: Kertomuksia työn kokemuksista kotihoidossa

Abstract

Kotihoito on osoittautunut vanhustenhuollon kuormittavimmaksi sektoriksi lähes kaikkien työntekijöiden osalta. Kotihoidon tehostamisen ja matalan resurssoinnin lopputuloksena henkilöstö on kokenut kiireen ja kuormittuneisuuden lisääntyneen. Suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaineen nousu on noussut Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Kotihoitoa on pidetty kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon painopistealueena kaikissa kunnissa.

Tämän kehittämistutkimuksen tavoitteena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia työstään Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnassa, jossa kotihoito on ollut uutisoinnin kohteena työntekijöiden kuormittuneisuuden ja asiakaspalautteiden vuoksi. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia ovat kotihoidon työntekijöiden onnistumiseen ja jaksamiseen liittyvät kokemukset heidän omasta työstään? 2) Millaisia ratkaisuja kotihoidon työntekijät kehittäisivät onnistumisen ja jaksamisen lisäämiseksi. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena yksilöhaastattelujen ja työpajan muodossa. Yksilöhaastatteluissa käytettiin kerronnallista eli narratiivista lähestymistapaa, jossa oltiin kiinnostuneita yksilön vapaasti kertomista tarinoista ja kokemuksista.

Tuloksina syntyivät tarinat onnistumisen ja jaksamisen kokemuksista kotihoidon työssä. Onnistumisen kertomuksiin sisältyivät työntekijän kokema autonomia ja ilo kyvykkyydestä, merkitykset asiakkaiden kohtaamisista sekä oman työyhteisön arvokas tuki. Työssä kuormittumisen ja jaksamisen tarinat liittyivät työssä turhautumiseen ja motivaation laskuun, työssä väsymiseen sekä haasteisiin johtajuuteen liittyvissä näkökulmissa ja kokemuksissa. Työntekijät toivat myös tiimien toimivuuteen ja tiimityöhön liittyviä kehittämistarpeita esille. Tiimit nähtiin itsessään kehittämisen kohteena. Myös esimiehiltä kaivattiin lisää vuorovaikutuksellista yhteistyötä, henkilökohtaista palautetta sekä panostamista organisointiin. Uuden organisaation toimivuuteen esitettiin selkeyttä ja koulutusta itseohjautuvuuden kehittämiseen. Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö tuo tietoa erityisesti kotihoidon toimialalle ja sen johtamiselle. Henkilöstön kokemuksia ja tarinoita voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja johtamisen kehittämisessä. Lisäksi työllä on mahdollisuus avartaa sosiaali- ja terveysalan päättäjien tietoisuutta kotihoidon tilanteesta.

Home care has proven to be the most burdensome sector for elderly care for almost all workers. As a result of streamlining home care and low resource allocation, staff have experienced a rush and increased workload. The pressure on Finnish home care workers has risen to the highest level in the Nordic countries. However, home care has been identified as a priority for social and health care in all municipalities.

The purpose of this development study was to describe the employees' experiences of their work in a municipality of the Central Uusimaa Sote Municipal Association, where home care has been the subject of news reports due to the workload of the employees and customer feedback. The research questions were: 1) What are the work experience of home care workers in terms of success and coping? 2) What kind of solutions would home care workers develop to increase success and coping?

The research development work was carried out as qualitative research in the form of individual interviews and a workshop. The individual interviews used a narrative approach, with an interest in the individual's free-to-tell stories and experiences.

The results were stories of success and coping at home care. Success reports included employee autonomy and joy of ability, significance of customer encounters, and valuable support from their work community. The stories of workload and coping were related to work frustration and loss of motivation, work tiredness and challenges in leadership perspectives and experiences. The staff also highlighted the development needs of team performance and teamwork. The teams themselves were seen as a development target. Managers also needed more interactive collaboration, personal feedback and investment in organization. Clarity and training to develop self-direction were presented for the new organization's functionality.

This research development brings information especially to the home care industry and its management. Staff experiences and stories can be used to develop employee wellbeing, work atmosphere and leadership. In addition, this thesis has the potential to raise awareness amongst social and health care professionals about the situation in home care.