Sukupuolistavat käytännöt : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvista sukupuolistavista käytännöistä

Abstract

Tämä opinnäytetyö kuvailee, millaisia sukupuolistavia käytäntöjä on lasten ja nuorten kanssa opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja nuorisotoimen alalla työskentelevillä tai näille aloille opiskelevilla henkilöillä. Tässä sukupuolistavalla käytännöllä tarkoitetaan toimintaa tai tekoa, jossa tyttöjen ja poikien välistä erilaisuutta kasvatetaan. Tavoitteena on tuottaa tilaajalle tietoa sukupuolistavista käytännöistä, jota voidaan hyödyntää opetus- ja projektityössä. Opinnäytetyön tilaajana on Oulun ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu seuraavien aiheeseen liittyvien käsitteiden määrittelemisestä: sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolistavat käytännöt, sukupuolisensitiivisyys ja -neutraaliuus sekä tasa-arvo ja sen kulttuurinen näkökulma. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu 11 suomen- ja englanninkielisestä tutkimuksesta, jotka on julkaistu vuosina 2015–2019.

Aineiston analyysiksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lasten kanssa toimijat käyttävät kolmenlaisia sukupuolistavia käytäntöjä. Ensimmäisessä yläkategoriassa toimijat kohtelevat lapsia epätasa-arvoisesti, joka näyttäytyy epäsuhtana ajan antamisessa, vastuuttamisessa sekä vapauksien antamisessa. Toisessa yläkategoriassa toimijoiden käytännöt ovat sukupuolinormatiivisia, joilla toimijat puolestaan luovat ja ylläpitävät sukupuolinormeja, käyttävät sukupuolittuneita roolimalleja, ylläpitävät tilojen ja materiaalien sukupuolittuneisuutta sekä käyttävät sukupuolistavia ilmaisuja. Kolmannessa yläkategoriassa käy ilmi, että koulujen opetussisältö sekä päiväkotien toimintakulttuuri ovat valmiiksi sukupuolittuneita. Tämän tutkimuksen perusteella lasten kanssa toimijoilla on sellaisia sukupuolistavia käytäntöjä, joilla kasvatetaan lapsia tytöiksi ja pojiksi jäykkien sukupuolinormien mukaisesti. Tulosten perusteella mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu Suomessa, sillä kasvattajat ja opettajat eivät käytännössä suo eri sukupuolia edustaville lapsille samoja mahdollisuuksia.

Tutkimus antaa lisää tietoa ja ymmärrystä arjen sukupuolistavista käytännöistä. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi oppaan tekemisessä, jossa kerrotaan, miten kannattaa toimia tai mitä kannattaa välttää toimiessa lasten kanssa erilaisissa arjen tilanteissa. Opas antaisi valmiita työkaluja käytäntöön ammattilaisille. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus siitä, miten eri sukupuolet on esitetty lapsille tarkoitetuissa materiaaleissa (kirjat, oppikirjat ja laulut).