Karhu median hampaissa : Karhu-uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä
Jääskeläinen, Heidi (2011)
Jääskeläinen, Heidi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134226
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee karhu-uutisointia suomalaisissa sanomalehdissä. Aihetta on aikaisemmin tutkittu melko vähän ja tutkimustapa sekä näkökulmat poikkeavat tästä tutkielmasta. Tavoitteena on tutkia, milloin karhu ylittää uutiskynnyksen, millaisia aihepiirejä käsitellään ja millaisia elementtejä, sanavalintoja ja diskursseja uutisista löytyy. Tutkielmassa myös vertaillaan karhu-uutisoinnin eroja Etelä-, Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen sekä alueita edustavien sanomalehtien välillä.
Hypoteesina oli, että karhu ylittää uutiskynnyksen, kun se kohtaa ihmisen tai liikkuu asuinalueiden lähellä sekä karhunmetsästyskaudella. Toinen hypoteesi oli, että suuren karhukannan alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa karhua käsitellään uutisissa Etelä- ja Länsi-Suomea negatiivisemmin. Lisäksi hypoteesina oli, että negatiivisia diskursseja on positiivisia enemmän ja että karhun ja ihmisen kohtaamista käsittelevissä uutisissa karhu kuvataan negatiivisesti.
Tutkimusaineistoksi on kerätty kaikki luonnossa elävää karhua käsittelevät uutiset vuoden 2009 ajalta Helsingin Sanomista, Pohjalaisesta, Karjalaisesta ja Lapin Kansasta. Tutkimusmenetelmiä oli useita: aineiston määrällinen tutkiminen, sisällönerittely, uutiskriteerit ja uutiskynnys sekä diskurssianalyysi.
Karhu ylittää uutiskynnyksen useimmin tullessaan havaituksi asuinalueilla tai kohdatessaan ihmisen. Metsästyksen ja karhukantoihin liittyvät uutiset olivat toiseksi suurin aihekatekoria ja vähiten uutisoitiin karhusta luonnossa. Eniten karhu-uutisia kirjoitettiin heinäkuussa. Negatiivisuus ja paikallisuus olivat tärkeimpiä uutiskriteereitä. Uutisista löytyi karhua negatiivisesti, neutraalisti ja positiivisesti käsitteleviä diskursseja. Negatiivisia oli selvästi eniten ja lähinnä karhua ja ihmistä käsittelevissä uutisissa. Positiivisia diskursseja oli selvästi vähiten.
Sanomalehtien uutisoinnissa oli eroja. Lehdet painottivat eri aiheita ja uutiskynnys sekä -kriteerit vaihtelivat sen mukaan. Myös uutisten sisällöissä ja käsittelytavoissa oli eroa. Pohjalainen Länsi-Suomesta käsitteli karhua uutisissaan kaikista negatiivisimpaan sävyyn ja positiivisimmin taas itä-suomalainen Karjalainen.
Hypoteesina oli, että karhu ylittää uutiskynnyksen, kun se kohtaa ihmisen tai liikkuu asuinalueiden lähellä sekä karhunmetsästyskaudella. Toinen hypoteesi oli, että suuren karhukannan alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa karhua käsitellään uutisissa Etelä- ja Länsi-Suomea negatiivisemmin. Lisäksi hypoteesina oli, että negatiivisia diskursseja on positiivisia enemmän ja että karhun ja ihmisen kohtaamista käsittelevissä uutisissa karhu kuvataan negatiivisesti.
Tutkimusaineistoksi on kerätty kaikki luonnossa elävää karhua käsittelevät uutiset vuoden 2009 ajalta Helsingin Sanomista, Pohjalaisesta, Karjalaisesta ja Lapin Kansasta. Tutkimusmenetelmiä oli useita: aineiston määrällinen tutkiminen, sisällönerittely, uutiskriteerit ja uutiskynnys sekä diskurssianalyysi.
Karhu ylittää uutiskynnyksen useimmin tullessaan havaituksi asuinalueilla tai kohdatessaan ihmisen. Metsästyksen ja karhukantoihin liittyvät uutiset olivat toiseksi suurin aihekatekoria ja vähiten uutisoitiin karhusta luonnossa. Eniten karhu-uutisia kirjoitettiin heinäkuussa. Negatiivisuus ja paikallisuus olivat tärkeimpiä uutiskriteereitä. Uutisista löytyi karhua negatiivisesti, neutraalisti ja positiivisesti käsitteleviä diskursseja. Negatiivisia oli selvästi eniten ja lähinnä karhua ja ihmistä käsittelevissä uutisissa. Positiivisia diskursseja oli selvästi vähiten.
Sanomalehtien uutisoinnissa oli eroja. Lehdet painottivat eri aiheita ja uutiskynnys sekä -kriteerit vaihtelivat sen mukaan. Myös uutisten sisällöissä ja käsittelytavoissa oli eroa. Pohjalainen Länsi-Suomesta käsitteli karhua uutisissaan kaikista negatiivisimpaan sävyyn ja positiivisimmin taas itä-suomalainen Karjalainen.