MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN – Haaste kouluterveydenhoitajan työssä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten mielipiteitä kouluterveydenhoitajan roolista masennuksen tunnistamisessa. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää nuorten mielipiteitä terveydenhoitajien masennuksen tunnistamisessa apuna käyttämien menetelmien hyödyllisyydestä ja luotettavuudesta. Lisäksi haluttiin tuoda esiin nuorten näkökulmasta mahdollisia uusia keinoja masennuksen tunnistamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää nuorten masennuksen varhaisessa havaitsemisessa sekä siinä apuna käytettävien menetelmien kehittämisessä.

Aineisto kerättiin kyselylomakkeella tutkimukseen arvotuilta Kurikan kaupungin 9. luokilta. Tutkimukseen osallistuneet 9-luokkalaiset vastasivat kyselyyn koulussa. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen osuus sisällönanalyysillä.

Tutkimukseen osallistuneista nuorista 76 % piti kouluterveydenhoitajaa tärkeänä henkilönä nuorten masennuksen tunnistamisessa ja 88 % koki, että terveydenhoitajan tulisi ottaa masennus puheeksi terveydenhoitajakäyntien yhteydessä. Nuoret haluavat, että kouluterveydenhoitaja kysyy masennuksesta suoraan ja käyttää tarvittaessa keskustelun tukena jotain mielialakyselyä.

Tutkimustulokset osoittavat, että mielialaan liittyvät asiat, kuten masennus ja alakuloisuus on otettava entistä useammin puheeksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolla.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out what kind of opinions adolescents have of the school nurse’s role in recognizing depression. A further purpose was to find out what the adolescents think of the methods that are used when trying to recognize depression and also how useful and reliable they are. One aim was also to use the adolescents’ opinions and find new ways to recognize depression. The overall goal of this study was that the results could be used to develop the methods for early detection of depression.

The research material was collected with a questionnaire among randomly chosen 9th grade classes in the town of Kurikka. The questionnaire was filled in at school. The quantitative material was analyzed with SPSS Statistics 17.0-programme and the qualitative part with content analysis.

Of the respondents 76 % thought that the role of the school nurse is important in recognizing depression and 88 % felt that the school nurse should bring up the topic when the student comes to the school nurse’s appointment. The students felt that the school nurse could make direct questions about the topic and maybe use some kind of questionnaire.

The results indicate that mood and depression should be discussed more at the school nurse’s appointment.