MIRA-ULTRAÄÄNITOMOGRAFIN KÄYTTÖ JÄNNITETTYJEN SILTOJEN TUTKIMUKSIIN
Koskela, Tuomo (2011)
Koskela, Tuomo
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114148
Tiivistelmä
Tekijä: Tuomo Koskela
Opinnäytetyön nimi: MIRA-ULTRAÄÄNITOMOGRAFIN KÄYTTÖ JÄNNITETTYJEN SILTOJEN TUTKIMISEEN
Työn ohjaajat: Tekniikan lisensiaatti (Destia Oy) Torsten Lunabba, yliopettaja (OAMK) Pekka Nykyri
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2011 Sivumäärä: 54+25 liitesivua
Ulkomailla ja myös muutamissa kotimaisissa jännitetyissä silloissa on todettu vakavia korroosiovaurioita jänneteräksissä. Vaurioiden syynä oli usein huonosti onnistunut suojaputkien injektointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää matalataajuisen ultraäänitomografin käyttöä jännitettyjen siltojen ankkurialueiden kuntotutkimuksissa. Tutkimustyö on aloitettu Destia Oy:n tuella ja sitä on jatkettu 1.1.2010 jälkeen Ramboll Finland Oy:lle.
MIRA-ultraäänitomografi on niin sanottu ainetta rikkomaton betonirakenteiden tutkimuslaite (NDT). MIRA käyttää matalataajuista ultraääntä (~50 kHz). Tulosten tulkinta perustuu leikkausaallon heijastukseen rakenteen sisältä. Tiekoneohjelma muodostaa tuloksista graafisen 3D-kuvan.
Maastotutkimuksia tehtiin 10 sillalle. Osassa valituista kohteista oli todettu liikuntasaumalaitteiden vuotoa ja halkeilua ankkurialueiden jälkivaluissa. Siltapaikoilla skannattiin MIRAn avulla yleensä kaksi jänneterästen suojaputkea läheltä ankkurialuetta. Rakenne avattiin tulosten tulkinnan jälkeen voimakkaimman heijastuksen kohdalta. Tutkittavista siltakohteista ei löytynyt hälyttäviä vaurioita. Muutamista kohteista löytyi kuitenkin vakavia jänneterästen korroosiovaurioita ja korkeita kloridipitoisuuksia ankkurialueilla. Yhdestä sillasta löytyi kokonaan injektoimaton suojaputki.
Tämän tutkimustyön perusteella MIRA soveltuu hyvin jännitettyjen siltojen kuntotutkimuksiin. Sen avulla voidaan löytää epäonnistuneet injektoinnit ja paikantaa tarkasti jänneterästen sijainti. Tutkimuskohteissa todettujen vaurioiden perusteella MIRA-tutkimus kannattaa tehdä muillekin vastaaville silloille viimeistään silloin, kun ne tulevat peruskorjattaviksi. MIRAa voidaan käyttää myös uudisrakentamisessa massiivisten betonirakenteiden ja jännitettyjen rakenteiden laadunvalvontaan.
Opinnäytetyön nimi: MIRA-ULTRAÄÄNITOMOGRAFIN KÄYTTÖ JÄNNITETTYJEN SILTOJEN TUTKIMISEEN
Työn ohjaajat: Tekniikan lisensiaatti (Destia Oy) Torsten Lunabba, yliopettaja (OAMK) Pekka Nykyri
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2011 Sivumäärä: 54+25 liitesivua
Ulkomailla ja myös muutamissa kotimaisissa jännitetyissä silloissa on todettu vakavia korroosiovaurioita jänneteräksissä. Vaurioiden syynä oli usein huonosti onnistunut suojaputkien injektointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää matalataajuisen ultraäänitomografin käyttöä jännitettyjen siltojen ankkurialueiden kuntotutkimuksissa. Tutkimustyö on aloitettu Destia Oy:n tuella ja sitä on jatkettu 1.1.2010 jälkeen Ramboll Finland Oy:lle.
MIRA-ultraäänitomografi on niin sanottu ainetta rikkomaton betonirakenteiden tutkimuslaite (NDT). MIRA käyttää matalataajuista ultraääntä (~50 kHz). Tulosten tulkinta perustuu leikkausaallon heijastukseen rakenteen sisältä. Tiekoneohjelma muodostaa tuloksista graafisen 3D-kuvan.
Maastotutkimuksia tehtiin 10 sillalle. Osassa valituista kohteista oli todettu liikuntasaumalaitteiden vuotoa ja halkeilua ankkurialueiden jälkivaluissa. Siltapaikoilla skannattiin MIRAn avulla yleensä kaksi jänneterästen suojaputkea läheltä ankkurialuetta. Rakenne avattiin tulosten tulkinnan jälkeen voimakkaimman heijastuksen kohdalta. Tutkittavista siltakohteista ei löytynyt hälyttäviä vaurioita. Muutamista kohteista löytyi kuitenkin vakavia jänneterästen korroosiovaurioita ja korkeita kloridipitoisuuksia ankkurialueilla. Yhdestä sillasta löytyi kokonaan injektoimaton suojaputki.
Tämän tutkimustyön perusteella MIRA soveltuu hyvin jännitettyjen siltojen kuntotutkimuksiin. Sen avulla voidaan löytää epäonnistuneet injektoinnit ja paikantaa tarkasti jänneterästen sijainti. Tutkimuskohteissa todettujen vaurioiden perusteella MIRA-tutkimus kannattaa tehdä muillekin vastaaville silloille viimeistään silloin, kun ne tulevat peruskorjattaviksi. MIRAa voidaan käyttää myös uudisrakentamisessa massiivisten betonirakenteiden ja jännitettyjen rakenteiden laadunvalvontaan.