Kielten oppimateriaalin saatavuus Oulun kaupunginkirjastossa : Tarkastelussa Euroopan unionin viralliset kielet
Lääperi, Pasi (2019)
Lääperi, Pasi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001271604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001271604
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kielten oppimateriaalin saatavuus Oulun kaupunginkirjastossa siten, että tutkimus rajattiin Euroopan unionin 24 viralliseen kieleen. Nämä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroatia, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro. Aihevalinnan taustalla oli laatijan henkilökohtainen kiinnostus kielten itseopiskeluun. Aiheen rajauksella pyrittiin pitämään työmäärä hallinnassa. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun tutkinto-ohjelma.
Opinnäytetyön tuotos on lajiltaan valikoimaluettelo eli niin sanottu suositteleva bibliografia. Valikoimaluetteloon kelpuutettiin kunkin kielen osalta sen rakenteiden oppimiseen soveltuva oppimateriaali, ja näin karsittiin työn ulkopuolelle erilaiset matkailijoiden käyttöön laaditut pikakurssit, joissa kielioppisisältöä on vähän tai ei lainkaan. Etusijalle asetettiin moniosaiset kirjasarjat ja niistä ensisijaisesti ne, joissa tukikielenä on suomen kieli. Suomenkielisen oppikirjan puuttuessa kelpuutettiin valikoimaluetteloon englanninkieliset oppikirjat, ja samalla kartoitettiin suomenkielisen sanakirjan ja kielioppikirjan saatavuus kohdekielelle.
Tulokset analysoitiin luvussa 5. Suomen kielen opiskeluun löytyi useampi moniosainen kirjasarja äänitteineen. Muut kielet luokiteltiin saatujen hakutulosten perusteella kuuteen ryhmään, jotka numeroitiin 0–5. Useampi moniosainen suomenkielinen oppikirjasarja (ryhmä 5) oli saatavana englannin, espanjan, ranskan, ruotsin ja saksan kielen opiskeluun. Italian, kreikan, portugalin, puolan ja unkarin kielen opiskeluun löytyi yksi suomenkielinen oppikirjasarja kuhunkin (ryhmä 4). Bulgarian, hollannin, latvian, tanskan, tšekin ja viron kieleen löytyi yksi tai useampi suomenkielinen oppikirja yksittäisteoksena (ryhmä 3). Kroaatin, liettuan ja romanian kielen osalta (ryhmä 2) löytyneet oppikirjat olivat englanninkielisiä, mutta saatavana oli lisäksi suomenkielinen sanakirja tai kielioppi. Sloveenin kielen osalta (ryhmä 1) viimeksi mainittu puuttui. Iirin, maltan ja slovakin kielen osalta (ryhmä 0) ei löytynyt lainkaan relevantteja hakutuloksia.
Saadut hakutulokset olivat odotetun kaltaisia, varsinkin lukion kielivalikoimaan kuuluvien kielten kohdalla. Myös yllätyksiä koettiin molempiin suuntiin, muun muassa ryhmässä 3. Hypoteesina oli, että esimerkiksi viron kielen opiskeluun löytyisi suomenkielisiä kirjasarjoja ja muiden ryhmään saman ryhmän kielten opiskeluun vain englanninkielisiä oppikirjoja. Odotusten taustalla vaikuttaneita subjektiivisia tekijöitä käsitellään luvussa 6. Samassa luvussa pohditaan myös kieltenopiskelun tarvetta ja kielten itseopiskelun tulevaisuudennäkymiä.
Opinnäytetyön tuotos on lajiltaan valikoimaluettelo eli niin sanottu suositteleva bibliografia. Valikoimaluetteloon kelpuutettiin kunkin kielen osalta sen rakenteiden oppimiseen soveltuva oppimateriaali, ja näin karsittiin työn ulkopuolelle erilaiset matkailijoiden käyttöön laaditut pikakurssit, joissa kielioppisisältöä on vähän tai ei lainkaan. Etusijalle asetettiin moniosaiset kirjasarjat ja niistä ensisijaisesti ne, joissa tukikielenä on suomen kieli. Suomenkielisen oppikirjan puuttuessa kelpuutettiin valikoimaluetteloon englanninkieliset oppikirjat, ja samalla kartoitettiin suomenkielisen sanakirjan ja kielioppikirjan saatavuus kohdekielelle.
Tulokset analysoitiin luvussa 5. Suomen kielen opiskeluun löytyi useampi moniosainen kirjasarja äänitteineen. Muut kielet luokiteltiin saatujen hakutulosten perusteella kuuteen ryhmään, jotka numeroitiin 0–5. Useampi moniosainen suomenkielinen oppikirjasarja (ryhmä 5) oli saatavana englannin, espanjan, ranskan, ruotsin ja saksan kielen opiskeluun. Italian, kreikan, portugalin, puolan ja unkarin kielen opiskeluun löytyi yksi suomenkielinen oppikirjasarja kuhunkin (ryhmä 4). Bulgarian, hollannin, latvian, tanskan, tšekin ja viron kieleen löytyi yksi tai useampi suomenkielinen oppikirja yksittäisteoksena (ryhmä 3). Kroaatin, liettuan ja romanian kielen osalta (ryhmä 2) löytyneet oppikirjat olivat englanninkielisiä, mutta saatavana oli lisäksi suomenkielinen sanakirja tai kielioppi. Sloveenin kielen osalta (ryhmä 1) viimeksi mainittu puuttui. Iirin, maltan ja slovakin kielen osalta (ryhmä 0) ei löytynyt lainkaan relevantteja hakutuloksia.
Saadut hakutulokset olivat odotetun kaltaisia, varsinkin lukion kielivalikoimaan kuuluvien kielten kohdalla. Myös yllätyksiä koettiin molempiin suuntiin, muun muassa ryhmässä 3. Hypoteesina oli, että esimerkiksi viron kielen opiskeluun löytyisi suomenkielisiä kirjasarjoja ja muiden ryhmään saman ryhmän kielten opiskeluun vain englanninkielisiä oppikirjoja. Odotusten taustalla vaikuttaneita subjektiivisia tekijöitä käsitellään luvussa 6. Samassa luvussa pohditaan myös kieltenopiskelun tarvetta ja kielten itseopiskelun tulevaisuudennäkymiä.