Potilasohjaus ja tiedonsaanti potilaiden kokemana reuma- ja munuaistautien osastolla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) reuma- ja munuaistautien osaston potilaat kokivat saamansa hoitajien antaman ohjauksen. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin hoitajien (sairaanhoitajat, lähihoitajat) ohjaustaitoja, saavatko potilaat tarpeitaan vastaavaa tietoa ja ovatko suulliset ja kirjalliset ohjausmenetelmät toimivia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat potilasohjaus, reuma ja krooninen munuaisten vajaatoiminta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Mittarina oli strukturoitu kyselylomake, joka sisälsi viisi avointa kysymystä. Tutkimus kohdistettiin reuma- ja munuaistauteja sairastaviin potilaisiin. Vastaajien ikä vaihteli 18 vuodesta yli 75 vuotta täyttäneisiin. Täytettyjä palautekyselyjä jätettiin 37 kappaletta. Analysointi suoritettiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla laskemalla aineistosta lukumääriä. Tulokset esitetään sanallisesti, taulukoiden sekä graafisien kuvioiden avulla. Avoimet kysymykset kirjoitettiin auki ja luokiteltiin omiksi ryhmikseen.

Kyselylomakkeen tuloksista kävi ilmi potilaiden olevan tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Kirjalliset ohjeet ovat koettu hyväksi tiedonsaantitavaksi ja hoitajat ovat toteuttaneet suullista ohjausta pääosin oikeassa kohdassa osastojaksoa ja ohjausympäristö on valittu oikein. Tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa ilmeni siinä, ettei heille ollut kerrottu tarpeeksi sairauden vaikutuksista heidän tulevaisuuteensa. Omaisten mukaan ottamisesta osaksi ohjaustilanteita, enemmistöllä vastaajista ei ollut mielipidettä asiaan. Avoimissa kysymyksissä esille nostettiin, että hoitojaksolla osa potilaista oli kokenut osastolla olevan kiireen ja pohti henkilökunnan riittävyyttä. Yleisesti ottaen hoitajia oli kuitenkin helppoa lähestyä ja he varmistivat, että ohjattava on ymmärtänyt ohjauksen.

Kuopion yliopistollisen sairaalan reuma- ja munuaistautien osasto voi hyödyntää tutkimustuloksia Hoitotyön kehittäminen 2010 –suunnitelmassaan toimintaansa kehittäessään. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muilla terveydenhuollon erikoisaloilla.

The purpose of the study was to determine how the patients in arthritis and renal diseases ward in Kuopio University Hospital experienced the guidance they received from the nurses. With the help of questionnaires we studied the nurses; counselling skills, if the patients received similar information and whether the oral and written control methods work. The theoretical framework are patient education, arthritis and chronic renal failure.

The study was conducted as a quantitative research. The measure was a structured questionnaire, which contained five open questions. The study focused on arthritis and kidney disease patients. The respondents´ ages ranged from 18 years over 75 years of age. Retuned questionnaires were filled with 37 pieces. The analysis was using the SPSS statistical program by adding the file numbers. The results are shown in words, tables and graphic patterns. Open-ended questions were written open and classified into homogeneous fractions.

The questionnaire results showed that patients were satisfied with the guidance. Written instructions are perceived by the way of information and the nurses have taken the oral guidance primarily on the proper period and guidance department of the environment has been chosen correctly. Dissatisfaction among respondents revealed the fact that they were not told enough of the effects of their future. According to the introduction into conventional control situations, the majority of respondents had no opinion on the matter. Outstanding issues raised were that in the treatment period the patients had experienced the hurry in the department and considered the adequacy of the staff. Generally speaking, managers, however, were easy to approach and they made sure that the person under guidance.

The rheumatic and kidney diseases department of nursing in Kuopio University Hospital can use the results in developing the 2010 plan for developing. These results should be possible to be used in other healthcare specialist areas.