Työntekijöiden käsityksiä lasten osallisuuden toteutumisesta päiväkodissa
Kallioniemi, Laura; Levanto, Janina (2011)
Kallioniemi, Laura
Levanto, Janina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204603
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus on selvittää työntekijöiden näkemyksiä lasten osallisuuden toteutumisesta eräässä Helsinkiläisessä päiväkodissa. Selvitämme heidän näkemyksiään lasten osallisuuden määritelmästä ja sen merkityksestä, lasten osallisuudesta eri tilanteissa ja toiminnoissa sekä aikuisten roolista lasten osallisuuden mahdollistajina ja tukijoina. Esitämme myös lasten osallisuutta rajoittavia ja estäviä tekijöitä. Lasten osallisuutta painotetaan useiden päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmissa ja sitä pyritään jatkuvasti kehittämään. Olemme tehneet opinnäytetyömme yhteistyössä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämiskeskuksen, VKK-Metron, kanssa. Opinnäytetyö on osa VKK-Metron "Tukevasti alkuun" -hanketta, jonka yksi tavoite on vahvistaa lasten ja heidän vanhempiensa osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Päiväkoti, jossa olemme opinnäytetyömme tehneet, on mukana hankkeessa ja yksi VKK-Metron tutkimuspäiväkodeista.
Opinnäytetyössämme selvitämme työntekijöiden käsityksiä lasten osallisuuden toteutumisesta päiväkodissa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Olemme keränneet aineiston neljällä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joihin osallistui yhteensä neljä varhaiskasvattajaa. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla aineisto neljään teemaan. Kvalitatiiviset teemahaastattelut ovat mahdollistaneet tutkittavien näkökulmien ja äänien pääsemisen esille.
Työntekijät pitävät osallisuutta tärkeänä lapsen itsetunnon kehityksen takia, ja he pitävät arvossa lasten mahdollisuuksia ilmaista tarpeensa ja mielipiteensä. Lapset voivat vaikuttaa toiminnan sisällä. Lasten mahdollisuuksiksi vaikuttaa toimintaan kuvataan lähinnä äänestäminen ja valitseminen eri vaihtoehdoista. Eniten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa lapsilla koetaan olevan omaehtoisessa leikissä, jota aikuiset pyrkivät tukemaan. Aikuiset suunnittelevat joustavasti toimintaa havaintojen pe-rusteella ja lapset voivat olla osallisia toiminnan konkreettisemmassa suunnittelussa. Toiminnan arvioinnissa työntekijät eivät koe lasten juurikaan olevan osallisia. Lasten keinoiksi olla osallisia työntekijät ilmaisevat lasten mahdollisuudet valita toimintojen välillä ja äänestää eri toimintavaihtoehdoista.
Aikuisten keinoja mahdollistaa lasten osallisuus ovat läsnäolo, havainnoinnit sekä lasten haastattelut. Vastauksissa korostuu sanallinen viestintä, vaikka havainnointiakin tehdään. Työntekijät käyttävät luovia menetelmiä lasten ilmaisun tukemiseen. Tuloksista ilmenee, että lasten osallisuutta voi rajoittaa lasten ikä, sanallinen ilmaisukyky, kiire ja muut rajalliset resurssit, ryhmärakenteet sekä aikuisen oma toiminta.
Opinnäytetyössämme selvitämme työntekijöiden käsityksiä lasten osallisuuden toteutumisesta päiväkodissa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Olemme keränneet aineiston neljällä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joihin osallistui yhteensä neljä varhaiskasvattajaa. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla aineisto neljään teemaan. Kvalitatiiviset teemahaastattelut ovat mahdollistaneet tutkittavien näkökulmien ja äänien pääsemisen esille.
Työntekijät pitävät osallisuutta tärkeänä lapsen itsetunnon kehityksen takia, ja he pitävät arvossa lasten mahdollisuuksia ilmaista tarpeensa ja mielipiteensä. Lapset voivat vaikuttaa toiminnan sisällä. Lasten mahdollisuuksiksi vaikuttaa toimintaan kuvataan lähinnä äänestäminen ja valitseminen eri vaihtoehdoista. Eniten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa lapsilla koetaan olevan omaehtoisessa leikissä, jota aikuiset pyrkivät tukemaan. Aikuiset suunnittelevat joustavasti toimintaa havaintojen pe-rusteella ja lapset voivat olla osallisia toiminnan konkreettisemmassa suunnittelussa. Toiminnan arvioinnissa työntekijät eivät koe lasten juurikaan olevan osallisia. Lasten keinoiksi olla osallisia työntekijät ilmaisevat lasten mahdollisuudet valita toimintojen välillä ja äänestää eri toimintavaihtoehdoista.
Aikuisten keinoja mahdollistaa lasten osallisuus ovat läsnäolo, havainnoinnit sekä lasten haastattelut. Vastauksissa korostuu sanallinen viestintä, vaikka havainnointiakin tehdään. Työntekijät käyttävät luovia menetelmiä lasten ilmaisun tukemiseen. Tuloksista ilmenee, että lasten osallisuutta voi rajoittaa lasten ikä, sanallinen ilmaisukyky, kiire ja muut rajalliset resurssit, ryhmärakenteet sekä aikuisen oma toiminta.