Aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika -määrityksen reagenssivertailu
Laaksonen, Riitta (2011)
Laaksonen, Riitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285230
Tiivistelmä
Aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika (APTT) on laboratoriotutkimus, joka mittaa hyytymisjärjestelmän niin sanotun sisäisen aktivaatiotien tekijöiden yhteisvaikutusta. Pääasiassa tutkimusta käytetään hyytymistekijävajeiden tai -puutosten seulonnassa vuototaipumuksen yhteydessä. Muita tutkimuksen käyttöalueita ovat hepariini- tai muun antikoagulanttihoidon monitorointi. Tukostaipumuksessa APTT:n pidentymisen taustalla voi potilaalla olla lupusantikoagulantti. Eri APTT-reagenssien herkkyys näille edellä mainituille tekijöille vaihtelee.
Opinnäytetyö tehtiin HUSLAB:in Meilahden sairaalan automaatiolaboratorion hyytymistutkimustyöpisteeseen, joka on osa HUS:in hyytymishäiriöyksikköä. Opinnäytetyön päätarkoitus oli vertailla nykyisin käytössä olevan reagenssin (Actin FSL, Siemens) herkkyyttä kahden muun markkinoilla olevan reagenssin (STA PTT, Stago ja IL-APTT, Instrumentation Laboratory) herkkyyteen VIII- ja IX-hyytymistekijäpuutoksissa. Samalla testattiin näiden reagenssien herkkyyttä hepariinille ja lupusantikoagulantille.
Reagenssien vertailtavuutta varten tehtiin tasovertailu potilasnäytteillä (n=10), joissa APT-aika oli normaaliviitealueella. Sarjan sisäistä ja sarjojen välistä toistuvuutta tarkasteltiin normaali- ja hoitotasokontrollinäytteillä. Reagenssitestauksessa FVIII-herkkyyttä vertailtiin potilasnäytteillä (n=15), joissa oli aiemmin todettu spesifisellä hyytymistekijäaktiivisuusmäärityksellä FVIII-puutos ja FIX-herkkyyttä vertailtiin potilasnäytteillä (n=11), joissa oli todettu FIX-puutos. Hepariiniherkkyysvertailua varten valmistettiin hepariinilaimennossarja (n=9). Lupusantikoagulanttiherkkyyttä vertailtiin lupusantikoagulanttipositiivisilla potilasnäytteillä (n=10). Analyysit suoritettiin Sysmex® CA-7000 –analysaattorilla.
Testauksen tuloksia käsiteltiin Microsoft Excel 2007 -ohjelmalla. Kaikki reagenssit olivat yhtä herkkiä hyytymistekijäpuutoksissa. Hepariiniherkin reagenssi oli Stagon reagenssi. Herkin lupusantikoagulanttivaste saatiin Instrumentation Laboratoryn reagenssilla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa mahdollisen kilpailutuksen yhteydessä.
Opinnäytetyö tehtiin HUSLAB:in Meilahden sairaalan automaatiolaboratorion hyytymistutkimustyöpisteeseen, joka on osa HUS:in hyytymishäiriöyksikköä. Opinnäytetyön päätarkoitus oli vertailla nykyisin käytössä olevan reagenssin (Actin FSL, Siemens) herkkyyttä kahden muun markkinoilla olevan reagenssin (STA PTT, Stago ja IL-APTT, Instrumentation Laboratory) herkkyyteen VIII- ja IX-hyytymistekijäpuutoksissa. Samalla testattiin näiden reagenssien herkkyyttä hepariinille ja lupusantikoagulantille.
Reagenssien vertailtavuutta varten tehtiin tasovertailu potilasnäytteillä (n=10), joissa APT-aika oli normaaliviitealueella. Sarjan sisäistä ja sarjojen välistä toistuvuutta tarkasteltiin normaali- ja hoitotasokontrollinäytteillä. Reagenssitestauksessa FVIII-herkkyyttä vertailtiin potilasnäytteillä (n=15), joissa oli aiemmin todettu spesifisellä hyytymistekijäaktiivisuusmäärityksellä FVIII-puutos ja FIX-herkkyyttä vertailtiin potilasnäytteillä (n=11), joissa oli todettu FIX-puutos. Hepariiniherkkyysvertailua varten valmistettiin hepariinilaimennossarja (n=9). Lupusantikoagulanttiherkkyyttä vertailtiin lupusantikoagulanttipositiivisilla potilasnäytteillä (n=10). Analyysit suoritettiin Sysmex® CA-7000 –analysaattorilla.
Testauksen tuloksia käsiteltiin Microsoft Excel 2007 -ohjelmalla. Kaikki reagenssit olivat yhtä herkkiä hyytymistekijäpuutoksissa. Hepariiniherkin reagenssi oli Stagon reagenssi. Herkin lupusantikoagulanttivaste saatiin Instrumentation Laboratoryn reagenssilla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa mahdollisen kilpailutuksen yhteydessä.