Varhainen ihokontakti keisarileikkauksen jälkeen : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Käytäntö varhaisesta ihokontaktista alatiesynnytyksen jälkeen on vakiinnuttanut asemiaan suomalaisissa sairaaloissa. Ihokontaktilla on todettu olevan monia hyödyllisiä vaikutuksia äidille ja vastasyntyneelle. Keisarileikkaussynnytyksen jälkeen yleisenä käytäntönä on ollut äidin ja lapsen erottaminen heti lapsen synnyttyä. Keisarileikkauksien osuus synnytystapana kasvaa niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Tämä merkitsee yhä useammalle vastasyntyneelle eroa äidistä ja varhaisen ihokontaktin puuttumista. Olen tehnyt opinnäytetyönäni kirjallisuuskatsauksen aiheesta ihokontakti keisarileikkauksessa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on koota yhteen tietoa varhaisen ihokontaktin eduista sekä äidille että vastasyntyneelle sekä kuvata varhaisen ihokontaktin mahdollistumista keisarileikkaussynnytyksessä. Työtä on tarkoitus käyttää kehitettäessä hoitokäytäntöjä synnytyssairaaloissa. Opinäytetyö on osa Urbaani Vanhemmuus - hanketta, jonka tarkoituksena on edistää vauvaperheiden hyvinvointia. Työssä sovellan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineisto on koottu Cinahl, Medline, Cochrane ja Medic- tietokannoista. Aineisto koostuu yhteensä 14 tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimukset ovat vuosilta 2001-2007. Tutkimustulokset on koottu hyödyntäen sisällön analyysiä. Tutkimusten mukaan ihokontakti on hyödyllinen sekä äidille että lapsille. Varhaisessa ihokontaktissa vastasyntynyt ei itke, hänen ensi-imemisensä käynnistyy nopeammin, elintoiminnot ovat vakaat, kokonaisimetyksen kesto pidentyy ja hän nukkuu rauhallisemmin. Haittavaikutuksia ei tutkimuksissa kuvattu. Keisarileikattua äitiä varhaisessa ihokontaktissa vastasyntyneen vauvansa kanssa on tutkimuksissa kuvattu hyvin vähän. Isä voi ottaa vastasyntyneen ihokontaktiin ja tarjota hänelle läheisyyttä, lämpöä ja huolenpitoa siinä missä äitikin. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös isä-lapsisuhteen kehittymiseen. Vastasyntyneestään erotetulla äidillä on voimakas tarve olla lähellä lastaan. Lyhytkin aika, jonka äiti voi lastaan keisarileikkauksen jälkeen pidellä, on eheyttävä ja voimavaraistava kokemus. Hoitokäytäntöjä keisarileikkauksen jälkeen voidaan tulevaisuudessa kehittää ottamalla rutiinikäytänöksi isän ja vastasyntyneen varhainen ihokontakti keisarileikkauksen jälkeen. Sallimalla isän ja vastasyntyneen pääsy äidin luo heräämöön toteutetaan perhekeskeisyyttä. Myös äidin antama ihokontakti leikkauksen jälkeen on mahdollista. Haasteena tulee olemaan synnytys- ja leikkausosaston yhteistyö tämän hoitokäytännön kehittelyssä.

Early skin-to-skin contact after vaginal birth has become a practice in Finnish hospitals. It has many beneficial effects for the newborn as well as the mother. However, it has been a prevalent practice to separate the mother and the newborn immediately after caesarean section. The rate of caesarean birth delivered infants is continuously increasing worldwide as well as in Finland. In consequence, this means a separation of more and more infants from their mothers and the lack of early skin-to-skin contact. The objective of my final project was to demonstrate the beneficial effects of early skin-to-skin contact for both the mother and the infant. The other object was to describe the possibility to have skin-to-skin contact after caesarean birth and to develop the care after caesarean section in maternity units. My final project was part of The Urban Parenthood Project which aimed to promote the welfare of the families with a newborn. I used an adaptated version of systematic literature review as a reseach method. The material for my literature review was collected through searches in Cinahl, Medline, Cochrane and Medic databases. The material consisted of 14 scientific studies. The studies were conducted in 2001-2007. I utilised the method of content analysis in reporting the results. The babies were more likely to be breastfed, and to breastfeed for longer, if they had early skin-to-skin contact. They also cried less, slept more restfully and their vital functions were stable. No negative effects were discribed. In these studies there were not many descriptions of a caesarean mother having a skin-to-skin contact with her newborn. Instead, the father could offer the infant the same warmth, care and support. This had also a positive impact on the father-infant relationship. The mother, who was separated from the infant, had a strong desire to be close to her baby. Even a short moment to hold the baby was an empowering experience. In future, the newborn could be cared in skin-to-skin contact with their fathers after the caesarean birth. Familism was supported by allowing the father and the infant enter the recovery room. The skin-to-skin contact with the mother was also an option after caesarean birth. In the future development of this practice, the challence will be the co-operation between the delivery- and the recovery wards.