"On ruvennu kattoo tosissaan niinku omaa elämääki toiselta kantilta" : asukkaiden kokemuksia työtoiminnan vaikutuksesta elämänhallintaan Pelastusarmeijan Alppikadun miesten asuntolassa
Lindgren, Miikka; Rosenberg, Riikka (2011)
Lindgren, Miikka
Rosenberg, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045926
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää asukkaiden kokemuksia työtoiminnan vaikutuksesta heidän elämänhallintaansa Pelastusarmeijan ylläpitämässä Alppikadun miesten asuntolassa. Asuntola on 236 paikkainen väliaikainen majoitusyksikkö asunnottomille miehille. Asuntola järjestää päivittäin vapaaehtoista työtoimintaa, johon osallistuville asukkaille maksetaan korkeintaan 12 euron suuruinen kannustinraha yhdestä työpäivästä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka työtoimintaan osallistuneet asukkaat kokivat työtoiminnan vaikuttaneen heidän elämänhallintaansa. Lisäksi halusimme selvittää asukkaiden mielipiteitä kannustinrahasta ja sen merkityksestä työtoimintaan osallistumiseen. Saadut tulokset on tarkoitettu Pelastusarmeijan työtoiminnan kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja käyttämämme tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluteemat muodostuivat tutkimuksen viitekehyksen, elämänhallinnan teorian pohjalta. Haastattelimme kuutta Alppikadun asuntolan asukasta, jotka olivat mukana työtoiminnan erilaisissa tehtävissä. Haastateltavat olivat iältään 30-65 -vuotiaita.
Tulokset osoittavat, että työtoiminnalla koetaan olevan myönteistä vaikutusta erityisesti sisäiseen elämänhallintaan: työtoiminnan kautta asukkaat ovat kokeneet itseluottamuksen kasvaneen ja kyvyn ottaa vastuuta työstä kehittyneen. Lisäksi työtoimintaan osallistuminen vähentää asukkaiden päihteidenkäyttöä, sillä töihin ei voi osallistua päihtyneenä. Ulkoisen elämänhallinan vahvistuminen työtoiminnan avulla ilmenee erityisesti uusina ihmissuhteina, joita työtoiminnan kautta on mahdollista saada. Kannustinrahaa tärkeämpänä pidetään itse työtä ja siihen osallistumista, sitä, että päiviin saa jotakin mielekästä tekemistä. Tosin kannustinrahan koettiin myös passivoivan työnhakua asuntolan ulkopuolisiin työtehtäviin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työtoiminnan kaltaista toimintaa on tärkeää ylläpitää jatkossakin. Sen vaikutukset osallistuvan henkilön kokemukseen arjesta ja oman elämän mielekkyydestä voivat olla merkittäviä etenkin silloin, jos henkilöllä on takanaan pitkä työttömyyden jakso. Työtoiminta tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon asuntolan arkeen, minkä avulla on mahdollista oppia uusia asioita ja saada onnistumisen kokemuksia. Työtoimintaa kehitetään jatkuvasti yhä suunnitelmallisemmaksi ja myös asukkaiden ulkoisen elämänhallinnan tukeminen otetaan huomioon: paitsi mielekkään tekemisen tarjoaminen ja persoonallisuuden kehittymisen tukeminen, työtoiminnan avulla pyritään aktiivisesti löytämään asukkaalle todellinen yhteiskunnallinen työllistymisen ja osallisuuden polku.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja käyttämämme tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluteemat muodostuivat tutkimuksen viitekehyksen, elämänhallinnan teorian pohjalta. Haastattelimme kuutta Alppikadun asuntolan asukasta, jotka olivat mukana työtoiminnan erilaisissa tehtävissä. Haastateltavat olivat iältään 30-65 -vuotiaita.
Tulokset osoittavat, että työtoiminnalla koetaan olevan myönteistä vaikutusta erityisesti sisäiseen elämänhallintaan: työtoiminnan kautta asukkaat ovat kokeneet itseluottamuksen kasvaneen ja kyvyn ottaa vastuuta työstä kehittyneen. Lisäksi työtoimintaan osallistuminen vähentää asukkaiden päihteidenkäyttöä, sillä töihin ei voi osallistua päihtyneenä. Ulkoisen elämänhallinan vahvistuminen työtoiminnan avulla ilmenee erityisesti uusina ihmissuhteina, joita työtoiminnan kautta on mahdollista saada. Kannustinrahaa tärkeämpänä pidetään itse työtä ja siihen osallistumista, sitä, että päiviin saa jotakin mielekästä tekemistä. Tosin kannustinrahan koettiin myös passivoivan työnhakua asuntolan ulkopuolisiin työtehtäviin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työtoiminnan kaltaista toimintaa on tärkeää ylläpitää jatkossakin. Sen vaikutukset osallistuvan henkilön kokemukseen arjesta ja oman elämän mielekkyydestä voivat olla merkittäviä etenkin silloin, jos henkilöllä on takanaan pitkä työttömyyden jakso. Työtoiminta tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon asuntolan arkeen, minkä avulla on mahdollista oppia uusia asioita ja saada onnistumisen kokemuksia. Työtoimintaa kehitetään jatkuvasti yhä suunnitelmallisemmaksi ja myös asukkaiden ulkoisen elämänhallinnan tukeminen otetaan huomioon: paitsi mielekkään tekemisen tarjoaminen ja persoonallisuuden kehittymisen tukeminen, työtoiminnan avulla pyritään aktiivisesti löytämään asukkaalle todellinen yhteiskunnallinen työllistymisen ja osallisuuden polku.