Lisälämmöneristetyn hirsiseinän kosteustekninen toiminta
Manninen, Kalle (2011)
Manninen, Kalle
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056289
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia lisälämmöneristetyn hirsiseinän kosteusteknistä toimintaa. Ulkopuolista lisäeristystä pidetään yleisesti toimivana ratkaisuna. Kokemuksia nykyaikaisesti eristetyistä rakenteista on kuitenkin melko vähän. Työn tarkoituksena oli saada tuloksia rakenteen toimivuudesta käytännön testissä, rakenteen eristepaksuuden ollessa suuri.
Testattavaksi rakenteeksi valittiin 180 mm paksu lamellihirsiseinä, missä 200 mm:n paksuinen lämmöneriste sijoitettiin rakenteen ulkopuolelle. Testissä vertailtiin rakenteen toimivuutta käyttämällä sekä puukuitueristettä että mineraalivillaa. Testi tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun rakennusfysiikan laboratorion testikontissa. Testijakso oli noin kuukauden mittainen. Kontti keräsi tuloksia rakenteeseen sijoitettujen anturien perusteella tunnin välein. Testitulokseksi saatiin lämpö- ja kosteuskuvaajat. Testituloksia verrattiin rakenteen laskennalliseen toimintamalliin.
Tulosten perusteella arvioitiin kosteuden kertymistä rakenteeseen sekä rakenteen toimivuutta. Testituloksia ja laskentamallien tuloksia vertailemalla määritettiin myös kyseisen hirsiseinän todellinen vesihöyrynläpäisevyys, mikä osoittautui yleisesti laskennassa käytettyä arvoa suuremmaksi.
Testattavaksi rakenteeksi valittiin 180 mm paksu lamellihirsiseinä, missä 200 mm:n paksuinen lämmöneriste sijoitettiin rakenteen ulkopuolelle. Testissä vertailtiin rakenteen toimivuutta käyttämällä sekä puukuitueristettä että mineraalivillaa. Testi tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun rakennusfysiikan laboratorion testikontissa. Testijakso oli noin kuukauden mittainen. Kontti keräsi tuloksia rakenteeseen sijoitettujen anturien perusteella tunnin välein. Testitulokseksi saatiin lämpö- ja kosteuskuvaajat. Testituloksia verrattiin rakenteen laskennalliseen toimintamalliin.
Tulosten perusteella arvioitiin kosteuden kertymistä rakenteeseen sekä rakenteen toimivuutta. Testituloksia ja laskentamallien tuloksia vertailemalla määritettiin myös kyseisen hirsiseinän todellinen vesihöyrynläpäisevyys, mikä osoittautui yleisesti laskennassa käytettyä arvoa suuremmaksi.