Tilaajan ja urakoitsijan yhteistoiminta projektinjohtourakassa
Isotalo, Antti (2009)
Isotalo, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062456
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tutkittiin projektinjohtorakentamisen lokakuussa 2007 julkaistujen uusien sopimusmallien ja tehtäväluettelon mukanaan tuomia projektinjohtourakoitsijan muuttuneita tehtäviä ja velvollisuuksia. Samalla tutkittiin projektinjohtourakan suunnittelun ohjauksen tutkimuksia.
Tutkimus tehtiin keräämällä projektinjohtourakoitsijan kaikki tehtävät ja velvollisuudet keskenään samaan taulukkoon, jolloin eri tehtävät ja velvollisuudet on helpompi hallita. Samalla voidaan tarkistaa minkä asiakirjan mukaan mikäkin tehtävä tai velvollisuus on urakoitsijalle tullut.
Projektinjohtourakan suurin ero kokonaisurakkaan on suunnittelun ohjausvelvoite, johon projektinjohtourakoitsijan tulee paneutua.
Projektinjohtorakentamisen tarjousvaiheen alustavaa riskikartoitusta varten laadittiin yksinkertainen kysymyslista, joka käyttää riskiarviomatriisia riskin laskemiseen. Tämä riskikartoitus yritys siirtää jatkokehitykseen ja kokeelliseen käyttöönottoon.
Työhön liitettiin myös Lujatalo Oy:n viimeisin projektinjohtourakka esimerkkikohteeksi projektinjohtourakan ongelmista, mutta myös onnistumisista. Monilta ongelmilta olisi säästytty, jos nämä uudet sopimuspohjat olisivat olleet vuotta aiemmin käytössä. Esimerkkitapaus korostaa projektinjohtourakkamallin yhteistoimintaa tai sen puutetta. Projektinjohtourakka ei mallina toimi, ellei kumpikin osapuoli tee kaikkea mahdollista yhteistoiminnan hyväksi.
Projektinjohtourakan toiminnan peruspilarit ovat: yhteistoiminta – aikataulut – kustannukset. Jos nämä kolme asiaa pidetään kunnossa, projektilla on mahdollisuus onnistua.
Tutkimus tehtiin keräämällä projektinjohtourakoitsijan kaikki tehtävät ja velvollisuudet keskenään samaan taulukkoon, jolloin eri tehtävät ja velvollisuudet on helpompi hallita. Samalla voidaan tarkistaa minkä asiakirjan mukaan mikäkin tehtävä tai velvollisuus on urakoitsijalle tullut.
Projektinjohtourakan suurin ero kokonaisurakkaan on suunnittelun ohjausvelvoite, johon projektinjohtourakoitsijan tulee paneutua.
Projektinjohtorakentamisen tarjousvaiheen alustavaa riskikartoitusta varten laadittiin yksinkertainen kysymyslista, joka käyttää riskiarviomatriisia riskin laskemiseen. Tämä riskikartoitus yritys siirtää jatkokehitykseen ja kokeelliseen käyttöönottoon.
Työhön liitettiin myös Lujatalo Oy:n viimeisin projektinjohtourakka esimerkkikohteeksi projektinjohtourakan ongelmista, mutta myös onnistumisista. Monilta ongelmilta olisi säästytty, jos nämä uudet sopimuspohjat olisivat olleet vuotta aiemmin käytössä. Esimerkkitapaus korostaa projektinjohtourakkamallin yhteistoimintaa tai sen puutetta. Projektinjohtourakka ei mallina toimi, ellei kumpikin osapuoli tee kaikkea mahdollista yhteistoiminnan hyväksi.
Projektinjohtourakan toiminnan peruspilarit ovat: yhteistoiminta – aikataulut – kustannukset. Jos nämä kolme asiaa pidetään kunnossa, projektilla on mahdollisuus onnistua.