Viemäreiden aiheuttamat äänitasot putkistosaneerauskohteissa
Manninen, Janne (2011)
Manninen, Janne
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105046051
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on viemäreiden aiheuttamat äänitasot putkistosaneerauskohteissa.Tavoitteena oli selvittää viemäröinnin aiheuttamat äänitasot eri putkimateriaaleilla toteutetuissa kohteissa ja etsiä näistä ratkaisuista paras vaihtoehto. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä materiaaliratkaisut täyttävät Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK:n) osan C1 äänitasovaatimukset.
Työ toteutettiin mittaamalla kohteiden asuntojen kokonaisäänitasot ja taustaäänitasot, kun ylemmän kerroksen wc-laite huuhdeltiin. Mittauspisteiksi valittiin asuinhuoneistojen kylpyhuoneet, keittiöt ja asuintilat. Jokaisessa mittauspisteessä mittaus toistettiin neljä kertaa. Taustaäänen aiheuttama äänitaso vähennettiin logaritmisella laskutoimituksella kokonaisäänitasosta äänilähteen aiheuttaman äänitason selvittämiseksi. Tutkimustuloksien perusteella kaikki kohteet täyttivät viranomaismääräysten vaatimukset kylpyhuoneissa. Keittiöissä ja asuintiloissa ilmeni eroja kohteiden välillä. Valurautaviemäröity kohde täytti RakMK:n osan C1 määräykset myös keittiöissä. Muovisella desibeliviemärillä toteutetut kohteet alittivat vaatimustasot osittain keittiöissä ja oleskelutiloissa. Myös valurautakohde ylitti oleskelutilojen vaatimustasot osassa mittauspisteitä. Viemäreiden sijoittelulla on merkitystä huonetilaan siirtyvän melun kannalta. Kohteiden eri mittauspisteiden välillä havaittiin myös poikkeavuuksia, vaikka viemäröintiratkaisu oli täysin sama. Viemäreiden asennus- ja eristysvaihe tulee suorittaa erityisen huolellisesti.
Koteloiden ja roilojen rakennusvaiheessa on tärkeää saada rakenne tiiviiksi äänen
siirtymisen kannalta.
Työ toteutettiin mittaamalla kohteiden asuntojen kokonaisäänitasot ja taustaäänitasot, kun ylemmän kerroksen wc-laite huuhdeltiin. Mittauspisteiksi valittiin asuinhuoneistojen kylpyhuoneet, keittiöt ja asuintilat. Jokaisessa mittauspisteessä mittaus toistettiin neljä kertaa. Taustaäänen aiheuttama äänitaso vähennettiin logaritmisella laskutoimituksella kokonaisäänitasosta äänilähteen aiheuttaman äänitason selvittämiseksi. Tutkimustuloksien perusteella kaikki kohteet täyttivät viranomaismääräysten vaatimukset kylpyhuoneissa. Keittiöissä ja asuintiloissa ilmeni eroja kohteiden välillä. Valurautaviemäröity kohde täytti RakMK:n osan C1 määräykset myös keittiöissä. Muovisella desibeliviemärillä toteutetut kohteet alittivat vaatimustasot osittain keittiöissä ja oleskelutiloissa. Myös valurautakohde ylitti oleskelutilojen vaatimustasot osassa mittauspisteitä. Viemäreiden sijoittelulla on merkitystä huonetilaan siirtyvän melun kannalta. Kohteiden eri mittauspisteiden välillä havaittiin myös poikkeavuuksia, vaikka viemäröintiratkaisu oli täysin sama. Viemäreiden asennus- ja eristysvaihe tulee suorittaa erityisen huolellisesti.
Koteloiden ja roilojen rakennusvaiheessa on tärkeää saada rakenne tiiviiksi äänen
siirtymisen kannalta.