Terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistävät ja estävät tekijät: Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Huuskola, Samuli (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301842
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001301842
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Mitkä tekijät edistävät terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä? 2. Mitkä tekijät estävät terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä?
Systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin keväällä 2019. Aineisto kerättiin viidestä eri tietokannasta: EBSCO Cinahl, PubMed, Ovid, Science Direct ja Emerald Insight. Hakusanoina käytettiin healthcare, nursing, laboratory ja continuing professional development. Alkuperäistutkimusten valinnassa käytettiin apuna sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusten näytön astetta ja laatua arvioitiin Tutkimusten kriittinen arviointi -arviointilomakkeen avulla. Alkuperäistutkimuksia oli yhteensä 17 ja ne olivat kaikki englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Analyysin tuloksena muodostui yhteensä yhdeksän yläkategoriaa, jotka kuvaavat terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistävät palautteen antaminen ja vuorovaikutuksellinen ympäristö, jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelu ja sen perustuminen tunnistettuun tarpeeseen, esimiehen luoma jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistävä kulttuuri työpaikalla, yksilön oma halua ja motivaatio edetä uralla ja pysyä ajan tasalla, erilaiset tuen muodot sekä kehittymisen eri mahdollisuudet ja menetelmät. Jatkuvaa ammatillista kehittymistä estävät organisatoriset ja henkilöstön määrään liittyvät haasteet, negatiivinen työilmapiiri ja esimiestyön puutteet, työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet, motivaation puute ja haasteet opiskelussa, taloudellisen tuen puute, jatkuvan ammatillisen kehittymisen seurannan ja dokumentoinnin puute sekä jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksien puutteet.
Terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistetään luomalla avoin vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijää tuetaan eri tavoin ja annetaan hänelle erilaisia mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Henkilöstöjohtamisessa, -suunnittelussa ja resursoinnissa tulee huomioida jatkuva ammatillinen kehittyminen osana työntekijän työuraa. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet tulee huomioida jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelussa. Taloudellisen tuen puutteella on merkittävä jatkuvaa ammatillista kehittymistä estävä vaikutus.
Systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin keväällä 2019. Aineisto kerättiin viidestä eri tietokannasta: EBSCO Cinahl, PubMed, Ovid, Science Direct ja Emerald Insight. Hakusanoina käytettiin healthcare, nursing, laboratory ja continuing professional development. Alkuperäistutkimusten valinnassa käytettiin apuna sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusten näytön astetta ja laatua arvioitiin Tutkimusten kriittinen arviointi -arviointilomakkeen avulla. Alkuperäistutkimuksia oli yhteensä 17 ja ne olivat kaikki englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Analyysin tuloksena muodostui yhteensä yhdeksän yläkategoriaa, jotka kuvaavat terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistävät palautteen antaminen ja vuorovaikutuksellinen ympäristö, jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelu ja sen perustuminen tunnistettuun tarpeeseen, esimiehen luoma jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistävä kulttuuri työpaikalla, yksilön oma halua ja motivaatio edetä uralla ja pysyä ajan tasalla, erilaiset tuen muodot sekä kehittymisen eri mahdollisuudet ja menetelmät. Jatkuvaa ammatillista kehittymistä estävät organisatoriset ja henkilöstön määrään liittyvät haasteet, negatiivinen työilmapiiri ja esimiestyön puutteet, työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet, motivaation puute ja haasteet opiskelussa, taloudellisen tuen puute, jatkuvan ammatillisen kehittymisen seurannan ja dokumentoinnin puute sekä jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksien puutteet.
Terveydenhuoltohenkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä edistetään luomalla avoin vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijää tuetaan eri tavoin ja annetaan hänelle erilaisia mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Henkilöstöjohtamisessa, -suunnittelussa ja resursoinnissa tulee huomioida jatkuva ammatillinen kehittyminen osana työntekijän työuraa. Työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteet tulee huomioida jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelussa. Taloudellisen tuen puutteella on merkittävä jatkuvaa ammatillista kehittymistä estävä vaikutus.