Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
PAIKKATIEDON KÄYTTÖ PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSESSA : Vertailuaineistona julkishallinnon ja kaupallisten paikkatietopalve-lujen tuottajien paikkatiedon käytön periaatteita
Laiho, Harri (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281638
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää paikkatiedon käyttö Puolustushallinnon rakennuslaitoksen eri toiminnoissa sekä minkälaisia tarpeita ja mahdollisuuksia voisi olla paikkatiedon käyttöön tai hyödyntämiseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa.
Opinnäytetyön tausta-aineistona käytettiin Euroopan yhteisön INSPIRE-direktiiviä, joka määrittelee EU:n ja sen jäsenmaiden paikkatietoinfrastruktuurin. Direktiivin perusteella on laadittu kansallinen paikkatietoinfrastruktuurin lainsäädäntö, jota on edelleen täydennetty paikkatietoa koskevilla Julkishallinnon suosituksilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja sekä ohjattua tutkijan perehdyttämistä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin ja paikkatiedon käyttämiseen sen organisaatiossa ja prosesseissa.
Tutkimusaineiston perusteella voitiin todeta, että INSPIRE-direktiivi yhtenäisti ja systematisoi paikkatietojen hallintaa ja käytettävyyttä. Paikkatietoaineisto vapautui yksittäisten kansalaisten ja kaupallisten toimijoiden käyttöön.
Suurin osa paikkatietoalan toimijoista käyttää paikkatiedon pohja-aineistona Maanmittauslaitoksen tuottamaa aineistoa. Suurimpana aineiston lähteenä voidaan todeta olevan Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen palvelut. Muilta toimijoilta hankittua aineistoa käytetään täydentämään paikkatietoa erilaisten kohteiden tai alueiden laatu- ja määrätiedoilla, maaperätiedoilla tai sää- ja kelitiedoilla.
Yhteistä kaikille toimijoille on, että paikkatietopalvelutuotteen on oltava asiakaslähtöistä ja lopputuotteen on jalostuttava käsittelyssä tarpeiden mukaiseksi; toisin sanoen lähtöaineistoon verrattuna prosessin on annettava tuotteelle lisäarvoa. Tähän päästään toimijoiden sisäisellä henkilöstön koulutuksella ja prosessien vakioinneilla. The purpose of the thesis was to examine the usage of geographic information in the Construction Establishment of Finnish Defence Administration. The purpose was to examine what kind of needs and possibilities could be seen in the usage and exploitation of geographic information.
The research methods used were interviews of both the internal and external experts. Supervised introductions of the geographic information systems and processes used by the commissioner were used. The background of the thesis was the European Union’s INSPIRE directive which defines the geographic information infrastructure in the EU and its member states.
The INSPIRE directive standardized and systematized the control and usability of geographic information. Most operators in the field of geographic information used open source information provided by the National Land Survey of Finland. Other sources are used to complement the base data with information from different areas, such as soil data or weather information. What all the operators had in common was that the geographic information system as a product has to be customer-oriented and the end result has to be refined during the processing to meet the customers’ needs. The process had to give added value to the product to be worthy. This could be achieved with internal personnel training and standardizing of the processes.
Opinnäytetyön tausta-aineistona käytettiin Euroopan yhteisön INSPIRE-direktiiviä, joka määrittelee EU:n ja sen jäsenmaiden paikkatietoinfrastruktuurin. Direktiivin perusteella on laadittu kansallinen paikkatietoinfrastruktuurin lainsäädäntö, jota on edelleen täydennetty paikkatietoa koskevilla Julkishallinnon suosituksilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja sekä ohjattua tutkijan perehdyttämistä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin ja paikkatiedon käyttämiseen sen organisaatiossa ja prosesseissa.
Tutkimusaineiston perusteella voitiin todeta, että INSPIRE-direktiivi yhtenäisti ja systematisoi paikkatietojen hallintaa ja käytettävyyttä. Paikkatietoaineisto vapautui yksittäisten kansalaisten ja kaupallisten toimijoiden käyttöön.
Suurin osa paikkatietoalan toimijoista käyttää paikkatiedon pohja-aineistona Maanmittauslaitoksen tuottamaa aineistoa. Suurimpana aineiston lähteenä voidaan todeta olevan Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen palvelut. Muilta toimijoilta hankittua aineistoa käytetään täydentämään paikkatietoa erilaisten kohteiden tai alueiden laatu- ja määrätiedoilla, maaperätiedoilla tai sää- ja kelitiedoilla.
Yhteistä kaikille toimijoille on, että paikkatietopalvelutuotteen on oltava asiakaslähtöistä ja lopputuotteen on jalostuttava käsittelyssä tarpeiden mukaiseksi; toisin sanoen lähtöaineistoon verrattuna prosessin on annettava tuotteelle lisäarvoa. Tähän päästään toimijoiden sisäisellä henkilöstön koulutuksella ja prosessien vakioinneilla.
The research methods used were interviews of both the internal and external experts. Supervised introductions of the geographic information systems and processes used by the commissioner were used. The background of the thesis was the European Union’s INSPIRE directive which defines the geographic information infrastructure in the EU and its member states.
The INSPIRE directive standardized and systematized the control and usability of geographic information. Most operators in the field of geographic information used open source information provided by the National Land Survey of Finland. Other sources are used to complement the base data with information from different areas, such as soil data or weather information. What all the operators had in common was that the geographic information system as a product has to be customer-oriented and the end result has to be refined during the processing to meet the customers’ needs. The process had to give added value to the product to be worthy. This could be achieved with internal personnel training and standardizing of the processes.