Jäähdytysputkistomateriaalien valinnan vaikutus urakkahintaan
Veiksola, Elina (2011)
Lataukset:
Veiksola, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066420
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Vesijohtoliike Halmesvaara Oy:n toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää, mikä jäähdytysputkistomateriaali on urakoitsijalle kaikkein edullisin sekä materiaali- että asennuskustannuksiltaan.
Työssä vertailtiin kuparia kapillaariosilla asennettuna, kuparia, komposiittia ja sähkösinkittyä terästä puristusosilla asennettuna sekä muovia sulattamalla asennettuna. Muovin asennuskustannukset osoittautuivat niin korkeiksi, että se jätettiin lopullisesta kustannusvertailusta pois. Vertailtavien materiaalien aineominaisuuksiin tutustuttiin tarkemmin ja niiden soveltuvuutta jäähdytysputkistoihin tutkittiin.
Työssä massoiteltiin kolme eri jäähdytysputkistoa tarkasti osineen. Vertailtavien materiaalien hinnoista pyydettiin useilta eri toimittajilta tarjoukset ja selvitettiin halvin materiaali. Kullekin vertailtavalle järjestelmälle laskettiin LVI-toimialan työehtosopimuksen mukaiset normitunnit ja sosiaalikustannukset ja niistä muodostettiin asennuskustannukset. Kokonaiskustannuksia vertailemalla saatiin selville, että urakoitsijan näkökulmasta kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto jäähdytysputkistojen toteuttamiseen on järjestelmä D.
Järjestelmä D oli materiaalikustannuksiltaan selkeästi edullisin, ja sen asennuskustannukset olivat myös kaikkein edullisimmat, vaikkakin hyvin pienellä marginaalilla. Järjestelmä A oli keskimäärin noin 17 %, järjestelmä C noin 27 % ja järjestelmä B noin 38 % kalliimpi kokonaiskustannuksiltaan kuin järjestelmä D.
Kuparin hinta on hyvin altis nopeille muutoksille, joita on vaikea ennustaa. Sähkösinkitty teräs ja komposiitti ovat hinnoiltaan huomattavasti vakaampia materiaaleja ja täten suurissa ja pitkäkestoisissa urakoissa turvallisempia käyttää kuin kupari.
Työssä vertailtiin kuparia kapillaariosilla asennettuna, kuparia, komposiittia ja sähkösinkittyä terästä puristusosilla asennettuna sekä muovia sulattamalla asennettuna. Muovin asennuskustannukset osoittautuivat niin korkeiksi, että se jätettiin lopullisesta kustannusvertailusta pois. Vertailtavien materiaalien aineominaisuuksiin tutustuttiin tarkemmin ja niiden soveltuvuutta jäähdytysputkistoihin tutkittiin.
Työssä massoiteltiin kolme eri jäähdytysputkistoa tarkasti osineen. Vertailtavien materiaalien hinnoista pyydettiin useilta eri toimittajilta tarjoukset ja selvitettiin halvin materiaali. Kullekin vertailtavalle järjestelmälle laskettiin LVI-toimialan työehtosopimuksen mukaiset normitunnit ja sosiaalikustannukset ja niistä muodostettiin asennuskustannukset. Kokonaiskustannuksia vertailemalla saatiin selville, että urakoitsijan näkökulmasta kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto jäähdytysputkistojen toteuttamiseen on järjestelmä D.
Järjestelmä D oli materiaalikustannuksiltaan selkeästi edullisin, ja sen asennuskustannukset olivat myös kaikkein edullisimmat, vaikkakin hyvin pienellä marginaalilla. Järjestelmä A oli keskimäärin noin 17 %, järjestelmä C noin 27 % ja järjestelmä B noin 38 % kalliimpi kokonaiskustannuksiltaan kuin järjestelmä D.
Kuparin hinta on hyvin altis nopeille muutoksille, joita on vaikea ennustaa. Sähkösinkitty teräs ja komposiitti ovat hinnoiltaan huomattavasti vakaampia materiaaleja ja täten suurissa ja pitkäkestoisissa urakoissa turvallisempia käyttää kuin kupari.