"Herranen aika, voiko sairaanhoitajan työ olla tällä tavalla iloista?" : Kenttäsairaanhoitajan työ ja siihen liittyvä hyvinvointi Jääkäriprikaatissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Jääkäriprikaatin kenttäsairaanhoitajien työtä ja siihen liittyvää hyvinvointia. Kiinnostuksen kohteena oli kenttäsairaanhoitajien tekemä työ Jääkäriprikaatissa ja kenttäsairaanhoitajien työhön liittyvään hyvinvointiin yhdistyvät tekijät. Näitä tekijöitä tarkasteltiin erikseen positiivisten ja negatiivisten tekijöiden osalta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kenttäsairaanhoitajien työstä ja siihen liittyvästä hyvinvoinnista.

Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kaksi kertaa kaikkia kolmea Jääkäriprikaatissa tutkimushetkellä työskennellyttä kenttäsairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.

Keskeisiä osa-alueita kenttäsairaanhoitajien työssä olivat kouluttaminen, sairaanhoitajan vastaanoton pito ja varohenkilötoiminta. Työtä tehtiin sekä virka-aikana että harjoituksissa vuorokauden ympäri. Kenttäsairaanhoitajien potilaita olivat varusmiehet, sotilashenkilöstö, reserviläiset ja siviilit.

Enimmäkseen kenttäsairaanhoitajat kokivat voivansa hyvin työssään. Työhön liittyvään hyvinvointiin positiivisesti yhdistyviä tekijöitä olivat kilpailukykyinen palkkaus, virkatyöaika sekä työn vaihtelevuus ja vapaus. Hyvinvointiin negatiivisesti yhdistyviä tekijöitä olivat työparin puuttuminen harjoituksissa, lääkärin puuttuminen ja muiden tietämättömyys kenttäsairaanhoitajan työstä.

Vaikka tutkimustulokset viittasivatkin vielä hyvinvoinnin positiivisen kokemiseen, epäkohtiin puuttumisella voidaan lisätä hyvinvointia entisestään ja vaikuttaa kenttäsairaanhoitajien jaksamiseen. Tällä on merkityksensä sekä potilasturvallisuuden parantamisessa että kenttäsairaanhoitajien sitoutumisessa työhönsä. Työparin takaaminen niihin harjoituksiin, joissa se on kenttäsairaanhoitajien mielestä perusteltua, voi olla rekrytointivaltti ja tae henkilöstön pysyvyydelle.

Jatkotutkimushaasteita ovat kenttäsairaanhoitajien taustatekijöiden vaikutuksen selvittäminen työhön liittyvää hyvinvointia arvioitaessa ja eri varuskuntien vertailu kenttäsairaanhoitajien pysyvyydessä.

The purpose of this study was to describe the job and the job-related well-being of a field nurse in Jaeger Brigade. The targets of interest were the job of a field nurse in Jaeger Brigade and the factors that are combined with the job-related well-being of a field nurse. Those factors were dealt into positive and negative factors. The target was to enhance the comprehension of the job and the job-related well-being of a field nurse.

The research material was collected by interviewing twice all of the three field nurses working in Jaeger Brigade at the moment of the study. The material was analyzed with a data-based content analysis method.

The key parts in the field nurses’ job were training, running a nurse’s surgery and emergency duty activities. The field nurses worked both office hours and in the exercises around-the-clock. Their patients were conscripts, military personnel, reservists and civilians.

The field nurses felt mainly well in their job. The factors that combined positively to the job-related well-being were competitive payment, office working hours and the variability and the freedom of the job. Negative factors were the lacking of a partner in the field exercises, the lacking of a doctor and the common ignorance of the job of a field nurse.

Although the results pointed to the positive well-being, interfering in the defects can increase well-being even more and have an influence on the field nurses’ manage to work. This is significant in both improving the patient safety and the field nurses’ commitment to their job. Guaranteeing a partner to those field exercises where it’s reasonable according to the field nurses can help recruiting new personnel and committing them to the job.

The subjects for further researches are to find out what kind of influence the field nurse’s back-ground has on the job-related well-being and if there are differences in the field nurses’ perma-nence when comparing different garrisons.