Vasikoiden vastustuskyky ja vasikkakuolleisuus

Abstract

Maidon- ja lihantuotannon kannattavuus perustuu tuottaviin ja terveisiin eläimiin. Vasikoiden kasvatusolosuhteet ja ruokinnan onnistuminen vaikuttavat olennaisesti tuotannon kannattavuuteen. Kestävä eläinaines kehittyy vain hyvin hoidetuista vasikoista. Vasikoiden hyvinvointi on monen tekijän summa, jonka merkittävin tekijä on karjanhoitajan ammattitaito ja työlle omistautuminen. Hyvä hoito vasikan syntymähetkestä lähtien vaikuttaa merkittävästi sen tuotoskykyyn tulevaisuudessa.

Optimaalinen ternimaidon saanti heti syntymän jälkeen luo hyvät mahdollisuudet vastustuskyvyn muodostumiselle sekä turvaa vasikan energian saannin. Vasikan vastustuskyky muodostuu ternimaidon kautta saadusta passiivisesta sekä myöhemmällä iällä kehittyvästä aktiivisesta immuniteetistä. Vastustuskyvyllä on merkittävä vaikutus vasikoiden sairastuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Suomessa vasikoiden yleisimpiä kuolinsyitä ovat hengitystietulehdukset, ripulit, pötsi- ja juoksutusmahasairaudet, napainfektiot ja poikimavaikeudet. Vuonna 2009 tuotosseurantaan kuuluvilla lypsykarjatiloilla vasikkakuolleisuus oli keskimäärin 8,21 %. Vaihtelu karjojen vasikkakuolleisuustilanteessa on suurta. Suomessa 10–20 %:lla karjoista on merkittävä vasikkakuolleisuusongelma. Joillakin yksittäisillä ongelmatiloilla vasikkakuolleisuus voi olla jopa yli 40 %, kun taas viidenneksellä tiloista vasikoita ei kuole lainkaan.

Työn tarkoituksena oli selvittää vasikoiden vastustuskykyä ja kuolleisuutta tilastojen valossa. Näihin olennaisimmin vaikuttavat tekijät; olosuhteet, hoito, juotto ja ruokinta sekä yleisimmät kuolinsyyt käsiteltiin työn alussa tutkimusten tulkinnan perustaksi. Vastustuskyky osiossa selvitettiin ternimaitojuoton merkitystä vastustuskykyyn kansainvälisten tutkimusten sekä pilottikokeen tulosten avulla. Pohjois-Savon tuotosseurantatietojen avulla vasikkakuolleisuutta selvittävän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille kuolleisuuteen merkittävästi vaikuttavat tilaominaisuudet. Vasikkakuolleisuuteen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä olivat karjakoko, investoinnit lähiaikoina sekä tuotannonautomatisointi.

Työssä yhdistyvät toisiinsa olennaisesti liittyvät asiakokonaisuudet, joita on käsitelty tilalähtökohtaisesti. Työstä toivotaan olevan hyötyä käytännön karjataloudessa. Tulevaisuudessa työlle olisi mielenkiintoista saada jatkoa vasikoiden hoitoa ja hyvinvointia kartoittavalla tutkimuksella.

Healthy and productive animals are the base of profitable milk and meat production. The rearing conditions and successful feeding of the calves rearing conditions has a significant influence on a profitable production. Durable animal material is only developed from calves that are managed well. The calves well-being is the result of several factors, of which the most notable are the dedication and professional skills of the cow tender Good management from the moment of the birth of the calve has a significant influence on its production skills in the future.

The optimal colostrum intake of the calves immediately after their birth creates good possibilities for the formation of passive immunity and nutritional requirement consummation. Passive immunity from colostrum and subsequently developing active immunity are the components of the calves’ immunity system. The immunity system has a remarkable effect on the calves sickness and mortality. In Finland the most common causes of calves’ death are respiratory diseases, diarrhea, rumen and abomasum diseases, navel infections and dystocia. In the year 2009 the calf mortality rate among the Finnish production and health monitoring system dairy cattle was 8, 21 % on average. Variation among the dairy cattle is wide. When 10–20 % of the dairy cattle has a remarkable calf mortality problem, there’s a fifth whose calf mortality is zero. In singular problem farms the mortality rate of the cattle can even rise up to 40 %.

The aim of the study was to clarify the calves immunity system and mortality by the aids of statistics. Essentially related and concerned factors by theme; raising conditions, management, feeding and the most common causes of calf death are reported at the beginning of the study due to the interpretation of results. In the sector on the immunity system the significance of colostrum was clarified by international studies and pilot experiment. The study of the calf mortality was done with the statistics of the Finnish production and health monitoring system from Northern Savo to examine farm features that could have a remarkable influence to calf mortality. According to the study results the factors with the most essential impact on calf mortality were cattle size, investments made in recent times and automatized production.

The study is gathered from matters that are essentially related to each other and easily adapted to the practice. The study made from the farm starting points is desired to be profited in regular dairy farming. In the future for the common good in the cattle field it would be interesting to get more similar surveys and studies about the management and well–being of the calves.