Kunto Mittarissa - työkykykartoitus Kittilän VPK:ssa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kittilän vapaapalokunnassa työskentelevien pelastajien työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksen tarkoituksena on hyödyntää saatuja tietoja kehitettäessä Kittilän VPK:n fyysisen kunnon testaustoimintaa sekä innostaa pelastajia pitämään huolta terveydestään sekä ymmärtämään hyvän kunnon merkityksen pelastustyössä selviytymisen kannalta. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat Lapin Pelastuslaitoksen alaisuudessa työskentelevät Kittilän vapaaehtoispalokunnan pelastajat, joista tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 11 pelastajaa.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto syötettiin ja tallennettiin havaintomatriisiin Microsoft Office Excel-taulukko -ohjelmaa hyväksi käyttäen ja tutkimuksen tuloksia kuvattiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin. Tuloksia verrattiin polkupyöräergometritestin ja lihaskuntotestien osalta pelastussukellusohjeen (2007) viitearvoihin.

Tulosten mukaan tutkittujen pelastajien fyysinen toimintakyky oli sydän- ja verenkiertoelimistön sekä lihaskunnon osalta keskimäärin hyvällä tasolla. Vartalon ojentajalihasten staattisen kestävyyden tulokset jäivät kuitenkin kaikilta tutkittavilta alle viitearvojen. Tuki- ja liikuntaelimistön osalta ongelma-alueina olivat pääasiassa lannerangan liikkuvuusominaisuudet sekä heikentynyt lihastasapaino. Tasapainotaitoa mitattiin sekä liikunta- että sammutusvarustuksessa Good Balance –laitteistolla. Tulokset olivat keskimääräistä alhaisemmat kaikkien mittausten osalta. Tutkimusryhmän omaa käsitystä fyysisestä ja psyykkisestä työkyvystä kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkittavat kokivat työkykynsä pelastustyön fyysisten vaatimusten kannalta melko hyväksi tai kohtalaiseksi, mutta psyykkinen työkyky oli heidän mielestään keskimäärin kohtalainen. Suurin osa pelastajista arvioi tämänhetkisen terveydentilansa oleva keskinkertainen tai melko hyvä.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Kittilän VPK:n pelastajien tämänhetkinen työ- ja toimintakyky on varsin hyvä. Tulevaisuudessa Kittilän VPK:ssa tulisi kiinnittää enemmän huomiota säännölliseen kuntotestaustoimintaan savusukellustestien lisäksi sekä korostaa liikunnan merkitystä Kittilän VPK:ssa toimiville pelastajille työ- ja toimintakyvyn säilymiseksi. Tutkimuksen perusteella suosittelemme, että Kittilän VPK:ssa aloitettaisiin fysioterapeutin ohjaama selkäryhmä, jossa keskityttäisiin konkreettisesti yksilötasolla työvaatimusten asettamiin seikkoihin, kuten ergonomisiin nostoihin ja siirtoihin, keskikehonhallintaan, lihastasapainon edistämiseen sekä ryhdikkään asennon säilyttämiseen erilaisten nostojen ja siirtojen aikana. Tämän lisäksi Kittilän VPK:ssa tulisi aloittaa oma liikuntaryhmä, jonka ohjelman tulisi pitää sisällään lihasvoimaa, liikkuvuutta, kehonhallintaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia harjoitteita sekä tasapainotaitoa ja ketteryyttä lisääviä liikuntamuotoja. Psyykkistä työ- ja toimintakykyä tulisi arvioida työterveyshuollon tarkastuksissa sekä edistää kehityskeskustelujen ja työnohjauksen kautta.

The purpose of this study was to map out work and functional ability of rescuers who are working in Kittilä fire brigade. The acquired results are meant to be utilized in developing fitness assessment in Kittilä fire brigade. It is also meant to be used as inspiration for the rescuers to take care of their health, and to help them to understand the meaning of good condition in managing rescue work. The informant group of the study was 11 rescuers from Kittilä fire brigade, which is part of the Lapland Rescue Service. This study used quantative method as the research method. The data was input into and saved in Microsoft Office Excell program. Results were presented in words and illustrated in diagrams. The results from the bicycle ergometer test and the muscular fitness test were compared with the reference values of the rescue diving guidelines. The results indicated that the rescuers who were tested had in average a good level of physical functioning when it came to cardiovascular and muscular fitness. Static endurance of trunk extensors was, however, below the reference values for all participants. Problematic areas in musculoskeletal system were mainly mobility and weakened muscle balance of the lumbar spine. Balance was tested both in exercise and fire-protective clothing. Good Balance measurement device was used in the balance test. Results were below average in this assessment. A questionnaire was used to survey the group’s perceived physical and psychological work ability. The group assessed their work ability as fairly good or moderate concerning physical demands. As far as psychological demands were concerned the group’s perceived work ability was moderate. Most of the rescuers evaluated their health as average or fairly good at the present. On the basis of this study it appears that presently work and functional ability of Kittilä fire brigade rescuers is quite good. In the future more attention should be paid in regular fitness assessment in addition to smoke-diving testing. Importance of exercise should be emphasized in order to preserve work and functional ability of rescuers in Kittilä fire brigade. Based on the study we recommend that a special back conditioning group guided by a physical therapist would be started in Kittilä fire brigade. The group would concentrate concretely on individual level on the demands placed by work requirements, such as ergonomic lifts and moves, promotion of muscle balance and maintaining a good posture during different lifts and moves. In addition an exercise group should be started in Kittilä fire brigade. The programme of this group should include exercises that improve muscle strength, mobility, body control, cardiovascular and breathing capacity, balance and agility. Psychological work and functional capacity should be evaluated by occupational health service and promoted by performance appraisals.