Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010
Rantatalo, Krista (2011)
Rantatalo, Krista
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096957
Tiivistelmä
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettin vuonna 2005, kun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja Ylläs-Aakenustunturin alueet yhdistettiin. Tällöin puistosta tuli Suomen kolmanneksi suurin, pinta-alaltaan noin 102 000 hehtaaria. Puisto on kävijämäärien perusteella Suomen suosituin, sillä vuonna 2010 kävijöitä oli 436 000. Puisto sijaitsee Lapin läänissä, Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Puiston luonto on monimuotoista ja se pitää sisällään monia eri suojeluohjelmiin kuuluvia alueita, esimerkiksi lehtojen-, soiden- ja rantojen- sekä harjujen- ja vanhojen metsien suojelohjelmien alueita.
Kävijätutkimus toteutettiin 22.2.–22.10.2010 välisenä aikana Metsähallituksen toimesta ja on neljäs alueelle tehtävä tutkimus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia alueella, käynnin alueellista ja ajallista jakautumista, kävijätyytyväisyyttä ja rahankäyttöä sekä paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keruuaikataulun mukaisesti. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.
Suurin haastateltavien ryhmä koostui 55–64-vuotiaista henkilöistä. Yleisimmin puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmissä. Kävijöistä 94 % oli suomalaisia. Puiston kävijät voitiin jakaa käynnin keston mukaan päiväkävijöihin (77 %) ja yöpyjiin (23 %). Keskimäärin matkailijat arvioivat kuluttaneensa 66 euroa vierailunsa aikana. Kaikkiaan kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 30,6 miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutuksen laskettiin olevan 402 henkilötyövuotta.
Suosituimmat aktiviteetit puiston alueella koostuivat luonnon tarjoamista harrastusmahdollisuuksista, kuten murtomaahiihdosta, kävelystä, luonnon tarkkailusta ja retkeilystä. Tärkeimpinä virkistysmotiiveina pidettiin maisemia ja luonnon kokemista sekä rentoutumista. Puiston suosituimpiin vierailukohteisiin kuuluivat Kesänki, Pallastunturin seutu, Kukastunturi, Lainio, Vuontiskeron seutu, Pyhäkero sekä Aakenustunturi. Palveluiden laatu arvioitiin suurimmaksi osaksi hyväksi, sillä keskiarvo vaihteli 3,6–4,6 välillä, asteikon ollessa 1-5. Kävijätyytyväisyysindeksiksi saatiin 4,15. Kävijät olivat tyytyväisiä myös palveluiden nykyiseen määrään.
Kävijätutkimus toteutettiin 22.2.–22.10.2010 välisenä aikana Metsähallituksen toimesta ja on neljäs alueelle tehtävä tutkimus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia alueella, käynnin alueellista ja ajallista jakautumista, kävijätyytyväisyyttä ja rahankäyttöä sekä paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keruuaikataulun mukaisesti. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.
Suurin haastateltavien ryhmä koostui 55–64-vuotiaista henkilöistä. Yleisimmin puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmissä. Kävijöistä 94 % oli suomalaisia. Puiston kävijät voitiin jakaa käynnin keston mukaan päiväkävijöihin (77 %) ja yöpyjiin (23 %). Keskimäärin matkailijat arvioivat kuluttaneensa 66 euroa vierailunsa aikana. Kaikkiaan kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 30,6 miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutuksen laskettiin olevan 402 henkilötyövuotta.
Suosituimmat aktiviteetit puiston alueella koostuivat luonnon tarjoamista harrastusmahdollisuuksista, kuten murtomaahiihdosta, kävelystä, luonnon tarkkailusta ja retkeilystä. Tärkeimpinä virkistysmotiiveina pidettiin maisemia ja luonnon kokemista sekä rentoutumista. Puiston suosituimpiin vierailukohteisiin kuuluivat Kesänki, Pallastunturin seutu, Kukastunturi, Lainio, Vuontiskeron seutu, Pyhäkero sekä Aakenustunturi. Palveluiden laatu arvioitiin suurimmaksi osaksi hyväksi, sillä keskiarvo vaihteli 3,6–4,6 välillä, asteikon ollessa 1-5. Kävijätyytyväisyysindeksiksi saatiin 4,15. Kävijät olivat tyytyväisiä myös palveluiden nykyiseen määrään.