"Siis ihan normaalia elämää eletään palvelutalossa..." : Työntekijöiden näkemyksiä muistisairaan asukkaan kotoutumisesta palvelutaloympäristöön
Halonen, Sanna; Kinnunen, Elina (2011)
Halonen, Sanna
Kinnunen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096780
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää palvelutaloon muuttavan muistisairaan asukkaan kotoutumisprosessin nykytilannetta ja tuoda esiin ehdotuksia nykytilanteen kehittämiseksi. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina on Gaius-säätiön alaisuudessa toimiva Heseva-koti, joka tarjoaa palveluasumista helsinkiläisille vanhuksille.
Tutkimuksellinen osuus opinnäytetyössämme noudattaa laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineiston keräämiseksi haastattelimme Heseva-kodin henkilökunnasta yhteensä kuutta työntekijää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Olemme käyttäneet työssämme teoreettisena lähtökohtana toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoriaa ja toiminnallisen oikeudenmukaisuuden osallistavaa viitekehystä. Viitekehyksestä valitsimme työmme kannalta oleellisimmat kolme vaihetta: analysoi ja koordinoi voimavarat, analysoi toiminnalliset epäoikeudenmukaisuudet ja neuvottele oikeudenmukaisuuden viitekehys. Näistä vaiheista johdimme teemat ja haastattelukysymykset. Aineistoa analysoimme teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Haastattelujen perusteella Heseva-kodin henkilökunta pitää tämän hetkistä kotoutumisprosessia nopeatempoisena ja resursseja vaativana. Asukkaan rooli prosessissa jää tällä hetkellä liian ulkopuoliseksi. Heseva-kodissa arvostetaan asukkaiden elettyä elämää ja pyritään vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Heseva-koti tarjoaa virikeellistä toimintaa, tukea ja turvaa asukkailleen. Haastateltavat työntekijät haluavat panostaa enemmän uuden asukkaan ensikohtaamiseen ja luottamussuhteen luomiseen sekä asukkaaseen että omaisiin. Omaisen läsnäolo ja tiedon antaminen koettiin tärkeänä tekijänä erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa.
Johtopäätöksinä todetaan muistisairaan asukkaan kotoutumisen olevan ajankohtainen aihe Heseva-kodissa. Työntekijät ovat kiinnostuneita kehittämään omia toimintatapojaan ja edesauttamaan muistisairaan asukkaan kotoutumista palvelutaloon. Työntekijät kaipaavat enemmän aikaa uuden asukkaan kohtaamiseen ja häneen tutustumiseen sekä tiedon jakamiseen muulle henkilökunnalle. Yhteistyötä omaisten kanssa halutaan kehittää ja antaa omaisille mahdollisuus osallistua aktiivisemmin asukkaan elämään.
Tutkimuksellinen osuus opinnäytetyössämme noudattaa laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineiston keräämiseksi haastattelimme Heseva-kodin henkilökunnasta yhteensä kuutta työntekijää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Olemme käyttäneet työssämme teoreettisena lähtökohtana toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoriaa ja toiminnallisen oikeudenmukaisuuden osallistavaa viitekehystä. Viitekehyksestä valitsimme työmme kannalta oleellisimmat kolme vaihetta: analysoi ja koordinoi voimavarat, analysoi toiminnalliset epäoikeudenmukaisuudet ja neuvottele oikeudenmukaisuuden viitekehys. Näistä vaiheista johdimme teemat ja haastattelukysymykset. Aineistoa analysoimme teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Haastattelujen perusteella Heseva-kodin henkilökunta pitää tämän hetkistä kotoutumisprosessia nopeatempoisena ja resursseja vaativana. Asukkaan rooli prosessissa jää tällä hetkellä liian ulkopuoliseksi. Heseva-kodissa arvostetaan asukkaiden elettyä elämää ja pyritään vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Heseva-koti tarjoaa virikeellistä toimintaa, tukea ja turvaa asukkailleen. Haastateltavat työntekijät haluavat panostaa enemmän uuden asukkaan ensikohtaamiseen ja luottamussuhteen luomiseen sekä asukkaaseen että omaisiin. Omaisen läsnäolo ja tiedon antaminen koettiin tärkeänä tekijänä erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa.
Johtopäätöksinä todetaan muistisairaan asukkaan kotoutumisen olevan ajankohtainen aihe Heseva-kodissa. Työntekijät ovat kiinnostuneita kehittämään omia toimintatapojaan ja edesauttamaan muistisairaan asukkaan kotoutumista palvelutaloon. Työntekijät kaipaavat enemmän aikaa uuden asukkaan kohtaamiseen ja häneen tutustumiseen sekä tiedon jakamiseen muulle henkilökunnalle. Yhteistyötä omaisten kanssa halutaan kehittää ja antaa omaisille mahdollisuus osallistua aktiivisemmin asukkaan elämään.