Ruokamyrkytysselvitystyön arviointi ja kehittäminen sekä ruokamyrkytykset Helsingissä vuonna 2010
Hokkanen, Pirkko (2011)
Hokkanen, Pirkko
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107103
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikölle tulee vuosittain tietoon 200 – 300 epäiltyä ruokamyrkytystä. Luku on vain murto-osa todellisista tapauksista, koska on arvioitu, että Suomessa sairastuu vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä ruokamyrkytykseen. Osa elintarvikealan toimijoista ei ilmoita asiakkaiden tekemiä valituksia viranomaiselle. Lainsäädäntö velvoittaa kunnan valvontaviranomaisen selvittämään epäillyt ruokamyrkytykset sekä raportoimaan selvitystyöstään valtion viranomaisille. Ongelmana on, että viranomaisten työmäärä on suuri ja tarkastajien määrä pieni. Tämän työn tarkoituksena on arvioida Helsingin valvontaviranomaisen selvitystyötä sekä kehittää sitä työskentelyn laadun parantamiseksi. Lisäksi työssä tarkastellaan vuoden 2010 aikana todettuja ruokamyrkytyksiä.
Viranomaisen työskentelyn arvioimiseksi ja työn kehittämiseksi tarkastettiin kaikki vuoden 2010 aikana tehdyt toimenpidepyynnöt, joissa epäiltiin ruokamyrkytystä. Yhteensä selvityksiä tarkastettiin 288. Tehtyjä selvityksiä verrattiin käytössä olleeseen menettelyohjeeseen. Työn aikana ohjeistusta parannettiin, laadittiin uusia ohjeita ja koulutettiin henkilökuntaa.
Tarkastajien tahto hoitaa työ kunnolla ei jäänyt seurantajakson aikana epäselväksi ja selvitystyön laatu parani ohjeistuksen sekä koulutuksen myötä. Epäiltyjen ruokamyrkytysten lukumäärä oli vuonna 2010 28 % suurempi kuin vuonna 2009. Ongelmana on se, että selvitystyö jakaantuu epätasaisesti tarkastajille. Työmäärän tasaamiseksi on yksikköön perustettu ruokamyrkytystiimi huolehtimaan isojen epidemioiden selvitystyöstä ja yhteydenpidosta valtion viranomaisiin. Helsingissä saatiin osoitettua epidemiaksi 15 tapausta ja niissä sairastui yli 200 ihmistä. Ruokamyrkytyksiä aiheuttivat muun muassa raaka punajuuri, vadelmat, osterit, eskolaari, merikrotti ja mononatriumglutamaatti.
Tämän työn tulosten seurauksena tullaan ruokamyrkytysten selvitystyötä edelleen kehittämään ja seuraamaan. Työn tekemisen avuksi laaditut ohjeet tulevat jatkossa auttamaan Helsingin valvontaviran-omaisia selvitystyössä.
Viranomaisen työskentelyn arvioimiseksi ja työn kehittämiseksi tarkastettiin kaikki vuoden 2010 aikana tehdyt toimenpidepyynnöt, joissa epäiltiin ruokamyrkytystä. Yhteensä selvityksiä tarkastettiin 288. Tehtyjä selvityksiä verrattiin käytössä olleeseen menettelyohjeeseen. Työn aikana ohjeistusta parannettiin, laadittiin uusia ohjeita ja koulutettiin henkilökuntaa.
Tarkastajien tahto hoitaa työ kunnolla ei jäänyt seurantajakson aikana epäselväksi ja selvitystyön laatu parani ohjeistuksen sekä koulutuksen myötä. Epäiltyjen ruokamyrkytysten lukumäärä oli vuonna 2010 28 % suurempi kuin vuonna 2009. Ongelmana on se, että selvitystyö jakaantuu epätasaisesti tarkastajille. Työmäärän tasaamiseksi on yksikköön perustettu ruokamyrkytystiimi huolehtimaan isojen epidemioiden selvitystyöstä ja yhteydenpidosta valtion viranomaisiin. Helsingissä saatiin osoitettua epidemiaksi 15 tapausta ja niissä sairastui yli 200 ihmistä. Ruokamyrkytyksiä aiheuttivat muun muassa raaka punajuuri, vadelmat, osterit, eskolaari, merikrotti ja mononatriumglutamaatti.
Tämän työn tulosten seurauksena tullaan ruokamyrkytysten selvitystyötä edelleen kehittämään ja seuraamaan. Työn tekemisen avuksi laaditut ohjeet tulevat jatkossa auttamaan Helsingin valvontaviran-omaisia selvitystyössä.