Maksimivoimamittarin konseptin testaus loppukäyttäjien kanssa
Vaaraniemi, Tiinakaisa (2011)
Vaaraniemi, Tiinakaisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107016
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä testattiin kehitteillä olevan maksimivoimamittarin toiminnan luotettavuutta kuntosaliliikkeissä sekä loppukäyttäjien suhtautumista uudenlaiseen, harjoittelua tukevaan apuvälineeseen. Testien tavoitteina oli selvittää mittarin toistomäärälaskurin toiminta ja voimatason laskennan luotettavuus. Käyttäjäkyselyn tarkoituksena oli selvittää maksimivoimamittarin käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä mahdollisilla loppukäyttäjillä.
Testihenkilöt suorittivat kaksi yleistä voimaharjoittelun liikettä, jotka olivat jalkakyykky ja ylätalja. Testihenkilöiden suoritukset kuvattiin videokameralla
myöhempää analysointia varten ja varsinaisen laitetestauksen jälkeen testihenkilöt vastasivat kirjalliseen käyttäjäkyselyyn. Toistomäärälaskurin toimintaa vertailtiin videokuvan ja tukkimiehen kirjanpidon välillä. Voimatason luotettavuutta pyrittiin laskemaan videokameran kuvan perusteella ja vertaamalla tuloksia mittarin antamiin kiihtyvyyden arvoihin. Käyttäjäkyselyn avoimista kysymyksistä poimittiin yleisimmät vastaukset ja numeraaliset vastaukset käsiteltiin siten, että niitä verrattiin testihenkilöiden kuntosaliharjoittelun käyttäjämäärään.
Käyttäjätesteistä saatujen tulosten perusteella maksimivoimamittarin toiminnassa on vielä puutteita. Toistomäärälaskuri toimi hyvin jalkakyykkyliikkeessä, mutta ylätaljaliike osoittautui epävarmaksi. Voimatason laskenta ja vertailu anturin antamaan dataan ei ollut mahdollista todentaa luotettavasti. Käyttäjäkysely osoitti, että varsinkin vähemmän voimailua harrastaneet testihenkilöt voisivat madaltaa kynnystään voimaharjoitteluun, mikäli heillä käytettävänään valmiita harjoitusohjelmia ja valmennusta liikkeiden oikeanlaiseen ja turvalliseen suorittamiseen. Mikäli maksimivoimamittarista saadaan langaton, luotettava ja erilaisia ominaisuuksia sisältävä versio, voi siitä tulla kuntourheilussa käytettävän sykemittarin voimaharjoittelun vastine.
Testihenkilöt suorittivat kaksi yleistä voimaharjoittelun liikettä, jotka olivat jalkakyykky ja ylätalja. Testihenkilöiden suoritukset kuvattiin videokameralla
myöhempää analysointia varten ja varsinaisen laitetestauksen jälkeen testihenkilöt vastasivat kirjalliseen käyttäjäkyselyyn. Toistomäärälaskurin toimintaa vertailtiin videokuvan ja tukkimiehen kirjanpidon välillä. Voimatason luotettavuutta pyrittiin laskemaan videokameran kuvan perusteella ja vertaamalla tuloksia mittarin antamiin kiihtyvyyden arvoihin. Käyttäjäkyselyn avoimista kysymyksistä poimittiin yleisimmät vastaukset ja numeraaliset vastaukset käsiteltiin siten, että niitä verrattiin testihenkilöiden kuntosaliharjoittelun käyttäjämäärään.
Käyttäjätesteistä saatujen tulosten perusteella maksimivoimamittarin toiminnassa on vielä puutteita. Toistomäärälaskuri toimi hyvin jalkakyykkyliikkeessä, mutta ylätaljaliike osoittautui epävarmaksi. Voimatason laskenta ja vertailu anturin antamaan dataan ei ollut mahdollista todentaa luotettavasti. Käyttäjäkysely osoitti, että varsinkin vähemmän voimailua harrastaneet testihenkilöt voisivat madaltaa kynnystään voimaharjoitteluun, mikäli heillä käytettävänään valmiita harjoitusohjelmia ja valmennusta liikkeiden oikeanlaiseen ja turvalliseen suorittamiseen. Mikäli maksimivoimamittarista saadaan langaton, luotettava ja erilaisia ominaisuuksia sisältävä versio, voi siitä tulla kuntourheilussa käytettävän sykemittarin voimaharjoittelun vastine.