Kaukojäähdytyksen hinnoittelu kulutushuippujen aikana
Pennanen, Erno (2011)
Pennanen, Erno
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045965
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää uutta mallia kaukojäähdytyksen hinnoitteluun. Uuden hinnoittelumallin tulisi ohjata vähentämään kaukojäähdytyksen kulutusta kaukojäähdytysverkoston kulutushuippujen aikana. Periaatteena oli, että vain hinnoittelun painopistettä siirretään. Kulutuksen pysyessä vakiona ovat jäähdytyksen kustannukset yhteneväiset vanhan hinnoittelun kanssa.
Työssä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista mallia; tilausteho- ja sääpohjaista. Työn lähdemateriaalina käytettiin neljän toimistotalon kaukojäähdytyksen kulutustietoja kesältä 2010. Näiden rinnalla käytettiin kesän 2010 säätilatietoja Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittauspisteestä.
Tutkituista hinnoittelumalleista paremmaksi vaihtoehdoksi huomattiin tilaustehopohjainen malli, jossa kaukojäähdytyksen käyttäjä maksaa kaukojäähdytysenergiastaan korkeampaa hintaa, kun tietty prosenttiosuus tilaustehosta ylittyy. Mallin ongelmaksi havaittiin kiinteistöjen tilaustehojen ylimitoitus. Kaikille kiinteistöille yhteistä leikkuriprosenttia ei ole löydettävissä.
Sääpohjaisen mallin ongelmiksi havaittiin säätilan todettavuus sekä käyttäjän kyvyttömyys vaikuttaa sääolosuhteisiin. Sääpohjainen malli rankaisisi myös kulutustaan leikkaavaa käyttäjää.
Kesän 2010 poikkeuksellisen lämpimän sään vuoksi työn tuloksena ei ollut mahdollista määrittää yleispäteviä rajoja uudelle hinnoittelumallille. Työ kuitenkin osoittaa kulutusta haluttuun suuntaan ohjaavan hinnoittelun mahdolliseksi ja tarjoaa lähtökohdan aiheen jatkoselvityksille.
Työssä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista mallia; tilausteho- ja sääpohjaista. Työn lähdemateriaalina käytettiin neljän toimistotalon kaukojäähdytyksen kulutustietoja kesältä 2010. Näiden rinnalla käytettiin kesän 2010 säätilatietoja Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittauspisteestä.
Tutkituista hinnoittelumalleista paremmaksi vaihtoehdoksi huomattiin tilaustehopohjainen malli, jossa kaukojäähdytyksen käyttäjä maksaa kaukojäähdytysenergiastaan korkeampaa hintaa, kun tietty prosenttiosuus tilaustehosta ylittyy. Mallin ongelmaksi havaittiin kiinteistöjen tilaustehojen ylimitoitus. Kaikille kiinteistöille yhteistä leikkuriprosenttia ei ole löydettävissä.
Sääpohjaisen mallin ongelmiksi havaittiin säätilan todettavuus sekä käyttäjän kyvyttömyys vaikuttaa sääolosuhteisiin. Sääpohjainen malli rankaisisi myös kulutustaan leikkaavaa käyttäjää.
Kesän 2010 poikkeuksellisen lämpimän sään vuoksi työn tuloksena ei ollut mahdollista määrittää yleispäteviä rajoja uudelle hinnoittelumallille. Työ kuitenkin osoittaa kulutusta haluttuun suuntaan ohjaavan hinnoittelun mahdolliseksi ja tarjoaa lähtökohdan aiheen jatkoselvityksille.