Riskiarviointi haulikkoradan lyijyn vaikutuksista maaperään, terveyteen ja pohjaveteen

Abstract

Työssä oli tarkoituksena selvittää, aiheuttaako haulikkoradan maaperään kertynyt lyijy haitallisia vaikutuksia maaperälle tai pohjavedelle. Lähtökohtana työlle oli vuonna 1988 virallisesti käyttöönotettu Kontiolahden Urheilijat ry:n haulikkojaoston ylläpitämä haulikkorata, jonka ympäristöluvassa vaaditaan riskitarkastelu lyijyn mahdollisista haitoista ja miten siirtyminen lyijyä korvaaviin haulimateriaaleihin vaikuttaa olemassa oleviin haittoihin.

Riskiarvioinnin perusteina toimii Valtioneuvoston PIMA-asetus ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen talousvedelle asettamat lyijypitoisuus-rajat. Valtioneuvoston PIMA-asetuksessa on asetettu kynnysarvo, alempi ja ylempi ohjearvo lyijypitoisuudelle. Jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää alemman tai ylemmän ohjearvon on, mietittävä millaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Haulikkoradalta mitattuja lyijypitoisuuksia verrattiin edellä mainittuihin rajoihin ja vertailun perusteella päätettiin, onko välitöntä pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai onko maaperä pilaantunut ja missä määrin se on pilaantunut.

Riskiarvioinnin tuloksena oli se, että maaperä ei ole merkittävästi saastunut eikä aiheuta terveysriskiä tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Työn tarkoituksena oli selvittää, millä menetelmillä pilaantunutta ampumarataa voitaisiin puhdistaa, jos rata-alue olisi saastunut merkittävästi. Koska pilaantunutta maata ei tällä alueella ole, menetelmäkartoitus jäi suppeaksi ja menetelmien hintavertailua ei tehty ollenkaan. Työssä kuitenkin esitellään joitain menetelmiä, joilla voitaisiin ehkäistä maaperän pilaantumisen eteneminen ja pohjaveden pilaantuminen.

Toimenpiteiden laatu määräytyy sen mukaan millaisessa käytössä kyseinen alue on. Jos pohjavedestä löytyy lyijyä yli sallittujen rajojen, on ryhdyttävä välittömästi puhdistustoimenpiteisiin lyijyn poistamiseksi maaperästä ja pohjavedestä.

The first purpose of this thesis was to evaluate risks that the lead, which is shot at the shooting range, causes to health, soil and groundwater. The second purpose of the thesis was to find out how to minimize risks that lead brings to ecology and if the soil is contaminated with lead how it can be cleaned in a proper way.

The evaluation was made based on literature that had been published in the United States of America, Finland and Sweden, and measurement records from Kontiolahti´s shooting range. Lead concentrations at the shooting range have measured three times: in years 1999, 2007 and 2010 in Kontiolahti. The results from these measurements were compared to legislation and ordinances on concentration limits. With concentrations over the limits that have been set, some methods how to decrease these in economic and effective ways, were studied.

The result of this thesis was that the shooting range owned by Kontiolahden urheilijat registered society is not dramatically contaminated with lead. Below the shooting range there is groundwater formation which is important to Kontiolahti because water from that formation can be used in water service. Neither the groundwater formation is in danger to be contaminated with lead because the vertical distance from the soil surface to the groundwater surface is about 30 metres and lead con-taining soil is only about 0.6 metres deep. At the shooting range lead concentrations of above 200 mg/kg have been measured only in soil surface and the concentration decreases fast while going in the deeper parts of the soil. The harmful impact of lead is going to decrease at the shooting range as from 1 January 2011 because the steel shots will be taken in use to replace lead shots. Steel shots are less harmful than lead shots to the environment.