Työmaatoteutuksen puhtauden hallinta vaiheittain etenevässä sisäilmakorjauksessa
Kolari, Sirpa (2011)
Kolari, Sirpa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105157934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105157934
Tiivistelmä
Sisäilmakorjauksissa työmaan puhtauden hallinta on hyvin tärkeää. Korjauspölyn seassa on usein erilaisia terveydelle haitallisia epäpuhtauksia, joiden leviäminen työalueen ulkopuolelle on ehdottomasti estettävä.
Työn tavoitteena oli kuvata työmaan puhtauden hallinnan toimintamalli, jonka kehitystyö tehtiin eräässä Senaatti-kiinteistöjen sisäilmakorjauskohteessa, jossa korjaukset toteutettiin vaiheittain. Korjausaluetta lukuunottamatta muu osa rakennuksesta oli koko ajan normaalissa käytössä ja se asetti siten erityisvaatimuksia työmaan pölynhallinnalle.
Pääasiallisina pölynhallintakeinoina kohteessa olivat tiivistykset ja osastoinnit urakka-alueen rajoilla, korjausalueen jatkuva alipaineistus, paine-eroseuranta sekä jatkuva puhtauden hallinta työmaasiivouksen avulla. Työmaalle asetettu alipaineisuusvaatimus 5-10 Pa saavutettiin helposti ja alipaineisuus saattoi kohota jopa tarpeettoman suureksikin. Työmaan liika alipaineistus voi vaikuttaa myös korjausalueen ulkopuolella alipaineistaen muuta rakennusta haitallisesti. Siksi korjausalueen sekä normaalissa käytössä olevien alueiden alipaineisuutta tulee seurata ja pystyä hallitsemaan alipaineistajien säädöllä, tiiviillä osastoinnilla ja rakennevuotojen tiivistämisellä.
Korjauskohteessa käytetyt pölynhallintamenettelyt toimivat ja asetut puhtausvaatimukset saavutettiin. Vaikka kohteessa käytetyt puhtauden hallinnan menettelytavat olivat varmasti parhainta kehityksen kärkeä Suomen korjausakentamisen sektorilla, niin siitä huolimatta kehitys- ja parannusehdotuksia löydettiin useita. Näistä merkittävimpänä voitaneen pitää työalueelta alipaineistajilla poistetun ilman lämmöntalteenottoa. Varastoitua lämpöä voitaisiin käyttää tuloilman esilämmitykseen. Järjestelmän avulla korjausalueella saavutettaisiin tarvetta vastaava ilmanvaihtuvuus ja työalueen alipaineistus olisi paremmin hallittavissa.
Työn tavoitteena oli kuvata työmaan puhtauden hallinnan toimintamalli, jonka kehitystyö tehtiin eräässä Senaatti-kiinteistöjen sisäilmakorjauskohteessa, jossa korjaukset toteutettiin vaiheittain. Korjausaluetta lukuunottamatta muu osa rakennuksesta oli koko ajan normaalissa käytössä ja se asetti siten erityisvaatimuksia työmaan pölynhallinnalle.
Pääasiallisina pölynhallintakeinoina kohteessa olivat tiivistykset ja osastoinnit urakka-alueen rajoilla, korjausalueen jatkuva alipaineistus, paine-eroseuranta sekä jatkuva puhtauden hallinta työmaasiivouksen avulla. Työmaalle asetettu alipaineisuusvaatimus 5-10 Pa saavutettiin helposti ja alipaineisuus saattoi kohota jopa tarpeettoman suureksikin. Työmaan liika alipaineistus voi vaikuttaa myös korjausalueen ulkopuolella alipaineistaen muuta rakennusta haitallisesti. Siksi korjausalueen sekä normaalissa käytössä olevien alueiden alipaineisuutta tulee seurata ja pystyä hallitsemaan alipaineistajien säädöllä, tiiviillä osastoinnilla ja rakennevuotojen tiivistämisellä.
Korjauskohteessa käytetyt pölynhallintamenettelyt toimivat ja asetut puhtausvaatimukset saavutettiin. Vaikka kohteessa käytetyt puhtauden hallinnan menettelytavat olivat varmasti parhainta kehityksen kärkeä Suomen korjausakentamisen sektorilla, niin siitä huolimatta kehitys- ja parannusehdotuksia löydettiin useita. Näistä merkittävimpänä voitaneen pitää työalueelta alipaineistajilla poistetun ilman lämmöntalteenottoa. Varastoitua lämpöä voitaisiin käyttää tuloilman esilämmitykseen. Järjestelmän avulla korjausalueella saavutettaisiin tarvetta vastaava ilmanvaihtuvuus ja työalueen alipaineistus olisi paremmin hallittavissa.