Kokoonpanosolun modernisointi opetuskäyttöön soveltuvaksi
ohjelmoitavat logiikat;
ohjelmointiympäristö;
pneumatiikka;
tietoverkot
Tyllinen, Antti (2009)
Tyllinen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905132715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905132715
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena oli Perloksen lahjoittaman kokoonpanosolun modernisointi sekä solun valmistaminen opetuskäyttöön soveltuvaksi. Työ on jatkoa Janne Lönnbergin tekemälle insinöörityölle ”Perloksen kokoonpanosolun modernisointi”.
Työn tavoitteena oli saada aikaiseksi automaatiolaboratorioon opetustarkoitukseen soveltuva toimiva kokonaisuus, joka saa tarvittavan jännitteen yhdestä jännitelähteestä ja jossa kaikki sähköiset komponentit olisivat lukittuna yhden pääkytkimen takana. Tämä ratkaisu edellytti mm. väliaikaisten kaapeloinnin uusimisen ja sen selvittämistä, miten liukuhihnaa pyörittävä moottori voitaisiin hidastaa ja käynnistää kauko-ohjattuna eli tietokoneelta käsiin. Lisäksi toteutettiin toimiva moottorin ja sopivan taajuusmuuttajan välinen yhteys. Tämä tarkoittaa, että tietokone yhdistettiin logiikkaan ja siitä muodostettiin yhteys taajuusmuuttajaan. Taajuusmuuttaja liitettiin moottoriin siihen tarkoitetulla erikoiskaapelilla.
Suunniteltiin myös sopivat kappaleet, joita kokoonpanosolun manipulaattorit voisivat nostaa. Lisäksi näiden kappaleiden poistoa varten kiinnitettiin kokoonpanosoluun irtonainen tanko, jossa on neljä kaksitoimista sylinteriä. Samalla myös korjattiin havaitut kuluneet ja rikkinäiset toimilaitteet. Lisäksi siistittiin ja merkittiin johdotukset, siirrettiin sähkökaappi kokoonpanosolun oikeaan sivuun sekä saatiin yhteys kokoonpanosoluun liitettyyn kosketuspaneeliin eli NT21-ohjelmoitavaan päätteeseen. Lopuksi laadittiin muutama esimerkkiohjelma, joilla demonstroitiin mitä kokoonpanosolulla voidaan tehdä.
Lopputulokseksi saatiin oivallinen automaatiotekniikan opetukseen soveltuva kokoonpanosolu, jolla opiskelijat voivat tutustua sähkön ja paineilman yhdistelmään ja oppivat samalla ohjelmoimaan PLC:tä eli tekemään toimivan ohjelman ohjelmoitavalle logiikalle.
Työn tavoitteena oli saada aikaiseksi automaatiolaboratorioon opetustarkoitukseen soveltuva toimiva kokonaisuus, joka saa tarvittavan jännitteen yhdestä jännitelähteestä ja jossa kaikki sähköiset komponentit olisivat lukittuna yhden pääkytkimen takana. Tämä ratkaisu edellytti mm. väliaikaisten kaapeloinnin uusimisen ja sen selvittämistä, miten liukuhihnaa pyörittävä moottori voitaisiin hidastaa ja käynnistää kauko-ohjattuna eli tietokoneelta käsiin. Lisäksi toteutettiin toimiva moottorin ja sopivan taajuusmuuttajan välinen yhteys. Tämä tarkoittaa, että tietokone yhdistettiin logiikkaan ja siitä muodostettiin yhteys taajuusmuuttajaan. Taajuusmuuttaja liitettiin moottoriin siihen tarkoitetulla erikoiskaapelilla.
Suunniteltiin myös sopivat kappaleet, joita kokoonpanosolun manipulaattorit voisivat nostaa. Lisäksi näiden kappaleiden poistoa varten kiinnitettiin kokoonpanosoluun irtonainen tanko, jossa on neljä kaksitoimista sylinteriä. Samalla myös korjattiin havaitut kuluneet ja rikkinäiset toimilaitteet. Lisäksi siistittiin ja merkittiin johdotukset, siirrettiin sähkökaappi kokoonpanosolun oikeaan sivuun sekä saatiin yhteys kokoonpanosoluun liitettyyn kosketuspaneeliin eli NT21-ohjelmoitavaan päätteeseen. Lopuksi laadittiin muutama esimerkkiohjelma, joilla demonstroitiin mitä kokoonpanosolulla voidaan tehdä.
Lopputulokseksi saatiin oivallinen automaatiotekniikan opetukseen soveltuva kokoonpanosolu, jolla opiskelijat voivat tutustua sähkön ja paineilman yhdistelmään ja oppivat samalla ohjelmoimaan PLC:tä eli tekemään toimivan ohjelman ohjelmoitavalle logiikalle.