Lypsytekniikan ja vuodenajan vaikutus raakamaidon mikrobiologiseen laatuun
Meriluoto, Milla (2009)
Meriluoto, Milla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142811
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kartoittaa raakamaidon mikrobiologista laatua vuonna 2008. Tavoitteena oli tutkia kolmella eri lypsytekniikalla lypsetyn raakamaidon mikrobiologisen laadun eroja. Tutkimuksessa oli mukana parsinavettoja, joilla on käytössä perinteinen lypsytekniikka, pihattotiloja, joilla on lypsyasema, sekä pihattotiloja, joilla on automaattinen lypsyjärjestelmä. Työssä selvitettiin lisäksi vuodenajan vaikutusta raakamaidon mikrobipitoisuuksiin. Raakamaidon tämän hetkistä mikrobiologista laatua verrattiin Valio Oy:ssä vuonna 1998 tehdyn raakamaidon mikrobiologisen kartoituksen tuloksiin.
Tutkitut mikrobiryhmät valittiin tuoteturvallisuus-, prosessi- ja tuotelaatunäkökulmasta. Raakamaidon hygieniaindikaattoreina olivat mesofiiliset aerobiset mikrobit ja enterobakteerit. Pilaajamikrobiryhmään kuuluivat klostridi-itiöt, aerobiset bakteeri-itiöt sekä Bacillus cereus –itiöt. Patogeeneihin kuului Listeria monocytogenes. Mikrobipitoisuudet määritettiin siirrostamalla raakamaitonäytteistä halutut laimennokset sopiville kasvualustoille. Lisäksi positiivisen tuloksen antaneista klostridi-itiöputkista määritettiin Clostridium tyrobutyricum ja Clostridium sporogenes -lajien esiintyvyydet lajispesifisillä PCR-menetelmillä.
Tulosten tilastollinen käsittely tehtiin Statistica-tilasto-ohjelmalla ja tulokset analysoitiin kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Jakaumat tehtiin Microsoft Excel –ohjelmalla.
Tulosten perusteella raakamaidon mikrobiologista laatua voidaan pitää erittäin hyvänä. Raakamaidon mikrobiologinen laatu on parantunut kymmenen vuoden aikana mesofiilisten aerobisten mikrobien osalta. Klostridi-itiöiden sekä aerobisten bakteeri-itiöiden esiintymistiheydet ja pitoisuudet ovat puolestaan kasvaneet huomattavasti kymmenen vuotta sitten tehtyyn raakamaidon mikrobiologiseen kartoitukseen verrattuna. Aerobisia bakteeri-itiöitä voidaankin pitää tämän tutkimuksen suurimpana raakamaidon mikrobiologiseen laatuun vaikuttavana ongelmana.
Tulosten perusteella automaattisella lypsylaitteistolla lypsetyn raakamaidon enterobakteeri-, klostridi-itiö- ja aerobiset bakteeri-itiöpitoisuudet olivat korkeammat kuin perinteisillä lypsytekniikoilla lypsetyssä raakamaidossa. Erot eivät kuitenkaan olleet kohtuuttoman suuria, ja automaattisella lypsytekniikallakin saadaan lypsettyä laadukasta raakamaitoa.
Tutkitut mikrobiryhmät valittiin tuoteturvallisuus-, prosessi- ja tuotelaatunäkökulmasta. Raakamaidon hygieniaindikaattoreina olivat mesofiiliset aerobiset mikrobit ja enterobakteerit. Pilaajamikrobiryhmään kuuluivat klostridi-itiöt, aerobiset bakteeri-itiöt sekä Bacillus cereus –itiöt. Patogeeneihin kuului Listeria monocytogenes. Mikrobipitoisuudet määritettiin siirrostamalla raakamaitonäytteistä halutut laimennokset sopiville kasvualustoille. Lisäksi positiivisen tuloksen antaneista klostridi-itiöputkista määritettiin Clostridium tyrobutyricum ja Clostridium sporogenes -lajien esiintyvyydet lajispesifisillä PCR-menetelmillä.
Tulosten tilastollinen käsittely tehtiin Statistica-tilasto-ohjelmalla ja tulokset analysoitiin kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Jakaumat tehtiin Microsoft Excel –ohjelmalla.
Tulosten perusteella raakamaidon mikrobiologista laatua voidaan pitää erittäin hyvänä. Raakamaidon mikrobiologinen laatu on parantunut kymmenen vuoden aikana mesofiilisten aerobisten mikrobien osalta. Klostridi-itiöiden sekä aerobisten bakteeri-itiöiden esiintymistiheydet ja pitoisuudet ovat puolestaan kasvaneet huomattavasti kymmenen vuotta sitten tehtyyn raakamaidon mikrobiologiseen kartoitukseen verrattuna. Aerobisia bakteeri-itiöitä voidaankin pitää tämän tutkimuksen suurimpana raakamaidon mikrobiologiseen laatuun vaikuttavana ongelmana.
Tulosten perusteella automaattisella lypsylaitteistolla lypsetyn raakamaidon enterobakteeri-, klostridi-itiö- ja aerobiset bakteeri-itiöpitoisuudet olivat korkeammat kuin perinteisillä lypsytekniikoilla lypsetyssä raakamaidossa. Erot eivät kuitenkaan olleet kohtuuttoman suuria, ja automaattisella lypsytekniikallakin saadaan lypsettyä laadukasta raakamaitoa.