Digitaalitekniikan opetuksen kehittäminen
Mahrberg, Teemu (2011)
Lataukset:
Mahrberg, Teemu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011

Creative Commons Attribution-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117262
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä on kehitetty digitaalitekniikan koekytkentälevy ja sulautettujen järjestelmien kehitysalusta opetuksen apuvälineeksi. Pääasiassa keskityttiin opetusalustojen helppokäyttöisyyteen ja toimivuuteen. Suunnitteluohjelmana on käytetty Mentor Graphicsin PADS-ohjelmistoja. Työ jakautuu kahteen pääkokonaisuuteen: digitaalitekniikan koekytkentälevyyn ja sulautettujen järjestelmien kehitysalustaan.
Aluksi on esitetty alustojen vaatimuksia vastaavat lohkokaavioesitykset. Kehitetyt alustat ovat harjoitusalustoja, joiden avulla digitaalitekniikan perusporttipiirien toimintaa, ja sulautettujen järjestelmien ohjelmointia opiskellaan. Lohkokaaviosuunnitelmasta käsiteltiin erityisesti, miten jännitteet kulkeutuvat levyjen rakenteellisten kokonaisuuksien välillä.
Tämän jälkeen käsiteltiin levyille suunnitellut rakenteelliset kokonaisuudet, niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Erityisesti kiinnitettiin huomiota levyillä itsenäisesti toimivien kokonaisuuksien teoreettiseen toimintaan ja käytännön toteutukseen. Toiminnan häiriöttömyys oli yksi tärkeistä kriteereistä, jotka otettiin huomioon kehityksessä.
Viimeisenä kohtana käsiteltiin levyjen toimintaa todentavat mittaukset. Mittaukset tehtiin LPKF52 Protomat -piirilevyjyrsimellä tehdyille prototyyppilevyille. Mittaustulosten edellyttämät muutokset tehtiin levyille. Häiriösignaalit eliminoitiin levyjen rakenteellisten muutoksien avulla.
Aluksi on esitetty alustojen vaatimuksia vastaavat lohkokaavioesitykset. Kehitetyt alustat ovat harjoitusalustoja, joiden avulla digitaalitekniikan perusporttipiirien toimintaa, ja sulautettujen järjestelmien ohjelmointia opiskellaan. Lohkokaaviosuunnitelmasta käsiteltiin erityisesti, miten jännitteet kulkeutuvat levyjen rakenteellisten kokonaisuuksien välillä.
Tämän jälkeen käsiteltiin levyille suunnitellut rakenteelliset kokonaisuudet, niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Erityisesti kiinnitettiin huomiota levyillä itsenäisesti toimivien kokonaisuuksien teoreettiseen toimintaan ja käytännön toteutukseen. Toiminnan häiriöttömyys oli yksi tärkeistä kriteereistä, jotka otettiin huomioon kehityksessä.
Viimeisenä kohtana käsiteltiin levyjen toimintaa todentavat mittaukset. Mittaukset tehtiin LPKF52 Protomat -piirilevyjyrsimellä tehdyille prototyyppilevyille. Mittaustulosten edellyttämät muutokset tehtiin levyille. Häiriösignaalit eliminoitiin levyjen rakenteellisten muutoksien avulla.