Äitiysneuvolakäynnillä jaettava terveysneuvontamateriaali

Abstract

Opinnäytetyömme on osa yhteistä hanketta nimeltä ”Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen 2009 - 2011 – näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut”. Hanke on lähtöisin työelämän kehittämistarpeista. Keskitymme opinnäytetyössämme selvittämään äitiysneuvolassa käytettävien terveyttä edistävien materiaalien käyttöä. Työmme tarkoituksena oli havainnoida terveysneuvontamateriaalia ja sen käyttöä ohjauksen tukena äitiysneuvolassa. Selvitimme mihin raskausviikkoon ajoittuvilla käynneillä terveysneuvontamateriaalia jaettiin, mitä jaettava materiaali oli, sekä liittyikö materiaalin jakamiseen keskustelua materiaalin sisällöstä. Aineisto (n = 79) kerättiin marras- joulukuussa 2010 havainnoimalla Helsingin kaupungin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien tapaa käyttää terveysneuvontamateriaalia. Havainnoinnit kirjattiin lomakkeisiin, jotka tehtiin yhteistyössä opiskelijaryhmän ja ohjaavien opettajien kanssa. Havainnoijia oli yhteensä kymmenen, ja havainnointi suoritettiin yhdeksässä eri Helsingin terveyskeskuksen neuvolassa. Raskaudenajan, synnytysten ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa on tärkeää tarjota koko perheelle tietoa ja tukea uuteen perhetilanteeseen. Helsingin terveyskeskus on laatinut suositukset terveydenhoitajille niistä terveysneuvontamateriaaleista, joita asiakkaan tulisi saada äitiysneuvolakäynneillä. Havainnoinnin tuloksista selviää, että suurin osa jaetuista terveysneuvontamateriaaleista liittyi ravitsemukseen, vanhemmuuteen ja liikuntaan. Vähiten jaettiin vauvan odotukseen ja rokotuksiin liittyvää materiaalia. Osa jaetusta materiaalista oli jotakin muuta kuin Helsingin terveyskeskuksen suosittelemaa, mutta liittyi suositusten mukaisiin materiaaleihin ja oli usein erityistilanteisiin kohdistuvaa. Ensikäynneillä jaettiin 43 % kaikesta jaetusta materiaalista. 70 % äitiysneuvolakäynneistä materiaalista keskusteltiin asiakkaan kanssa. Muilla äitiysneuvolakäynneillä materiaalia jaettiin satunnaisesti ja terveysneuvontamateriaalia annettiin useammin keskustelun yhteydessä, kuin ilman keskustelua. Sama terveydenhoitaja saattoi samankaltaisella käynnillä käyttää eri asiakkaille eri materiaalia. Opinnäytetyömme tuloksista ilmenee muun muassa, miten terveysneuvontamateriaalin käyttö jakaantuu äitiysneuvolakäyntien välillä. Terveysneuvontatyötä tekevät käyttävät hyväkseen omaa persoonaansa ja terveydenhoitajien työtavat poikkeavat toisistaan suuresti. On järkevää pohtia millä tavoin ja mihin ajankohtaan jaetusta materiaalista asiakas hyötyisi parhaiten, jotta hän kykenee ylläpitämään ja edistämään kokonaisvaltaisesti koko perheensä terveyttä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Laadukkaan materiaalin avulla on asiakkaan mahdollista perehtyä vastaanotolla keskusteltuihin asioihin myöhemminkin.

Our study was a part of the joint "Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care (2009-2011): Focus on Child and Adolescent Health" project. The needs for developing working methods are underlying the project. In our study, we focused on investigating the use of health promoting materials distributed in maternity clinics. The aim was to observe the use of materials distributed in maternity clinics as a support for counseling, as well as when and how families are given the materials; whether they are discussed or simply handed over to the client. Our aim was to produce information to match real-life needs. The data (n = 79) were collected in November-December 2010 by observing public health nurses working in the City of Helsinki child health clinics. There were 10 observers all together, working in several child health clinics. Observational forms were done in collaboration of the student group and the control of teachers. In prenatal, natal and postnatal care, it is important to provide the entire family with information and support in the new family situation. The City of Helsinki has prepared a recommended list of health advice materials for public health nurses that everyone should be given in maternity clinic visits. Most of the distributed materials were connected with nutrition, parenting and physical exercise. Materials concerning pregnancy and vaccinations were distributed the least. Part of the materials were not recommended by the City of Helsinki but were associated with recommended materials, often having to do with special circumstances (such as recommendations for the treatment of yeast infections). The largest amount of material was distributed during the first visit; during 70% of the visits, the materials were also discussed with the client. At other visits, the materials were distributed more sporadically. According to the observations, the health advisory materials were distributed more frequently in connection with discussions than without discussion. The same public health nurse could use different materials for different clients during similar visits. Those working in health counseling utilize their own personalities, and the practices vary greatly. Our study results as an example indicate how the use of the health promoting materials is divided between the maternity clinic visits. Workplace information obtained can be used to thinking about how and at what time of the shared material, the client would benefit from the best. Those who are working in health counseling utilize their own personalities, and the practices may vary greatly. However, with good and high-quality materials, the client is able to review the materials distributed in the clinic in more detail later on.