Äitiysneuvolakäynnillä jaettava terveysneuvontamateriaali
Hell, Riina; Matikainen, Sari (2011)
Hell, Riina
Matikainen, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188468
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa yhteistä hanketta nimeltä ”Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen 2009 - 2011 – näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut”. Hanke on lähtöisin työelämän kehittämistarpeista. Keskitymme opinnäytetyössämme selvittämään äitiysneuvolassa käytettävien terveyttä edistävien materiaalien käyttöä. Työmme tarkoituksena oli havainnoida terveysneuvontamateriaalia ja sen käyttöä ohjauksen tukena äitiysneuvolassa. Selvitimme mihin raskausviikkoon ajoittuvilla käynneillä terveysneuvontamateriaalia jaettiin, mitä jaettava materiaali oli, sekä liittyikö materiaalin jakamiseen keskustelua materiaalin sisällöstä. Aineisto (n = 79) kerättiin marras- joulukuussa 2010 havainnoimalla Helsingin kaupungin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien tapaa käyttää terveysneuvontamateriaalia. Havainnoinnit kirjattiin lomakkeisiin, jotka tehtiin yhteistyössä opiskelijaryhmän ja ohjaavien opettajien kanssa. Havainnoijia oli yhteensä kymmenen, ja havainnointi suoritettiin yhdeksässä eri Helsingin terveyskeskuksen neuvolassa. Raskaudenajan, synnytysten ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa on tärkeää tarjota koko perheelle tietoa ja tukea uuteen perhetilanteeseen. Helsingin terveyskeskus on laatinut suositukset terveydenhoitajille niistä terveysneuvontamateriaaleista, joita asiakkaan tulisi saada äitiysneuvolakäynneillä. Havainnoinnin tuloksista selviää, että suurin osa jaetuista terveysneuvontamateriaaleista liittyi ravitsemukseen, vanhemmuuteen ja liikuntaan. Vähiten jaettiin vauvan odotukseen ja rokotuksiin liittyvää materiaalia. Osa jaetusta materiaalista oli jotakin muuta kuin Helsingin terveyskeskuksen suosittelemaa, mutta liittyi suositusten mukaisiin materiaaleihin ja oli usein erityistilanteisiin kohdistuvaa. Ensikäynneillä jaettiin 43 % kaikesta jaetusta materiaalista. 70 % äitiysneuvolakäynneistä materiaalista keskusteltiin asiakkaan kanssa. Muilla äitiysneuvolakäynneillä materiaalia jaettiin satunnaisesti ja terveysneuvontamateriaalia annettiin useammin keskustelun yhteydessä, kuin ilman keskustelua. Sama terveydenhoitaja saattoi samankaltaisella käynnillä käyttää eri asiakkaille eri materiaalia. Opinnäytetyömme tuloksista ilmenee muun muassa, miten terveysneuvontamateriaalin käyttö jakaantuu äitiysneuvolakäyntien välillä. Terveysneuvontatyötä tekevät käyttävät hyväkseen omaa persoonaansa ja terveydenhoitajien työtavat poikkeavat toisistaan suuresti. On järkevää pohtia millä tavoin ja mihin ajankohtaan jaetusta materiaalista asiakas hyötyisi parhaiten, jotta hän kykenee ylläpitämään ja edistämään kokonaisvaltaisesti koko perheensä terveyttä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Laadukkaan materiaalin avulla on asiakkaan mahdollista perehtyä vastaanotolla keskusteltuihin asioihin myöhemminkin.