"Saa läheisyyttä, hellyyttä ja vastustuskykyä" : kyselytutkimus Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille 1-2-vuotiaan imetyksestä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto

Tekijät: Sanna Hiltula ja Päivi Vataja Opinnäytetyön nimi: ”Saa läheisyyttä, hellyyttä ja vastustuskykyä.” Kyselytutkimus Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille 1–2-vuotiaan imetyksestä Työn ohjaajat: Pirjo Juujärvi ja Seija Mattila Kevät 2011 52 + 7 liitesivua

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien mielipiteitä taaperoimetyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota on mahdollista hyödyntää terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä sekä lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa.

Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia ja vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tiedonantajiksi valittiin Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajia, sillä he työskentelevät päivittäin imetysasioiden parissa. Palautuneita vastauslomakkeita oli yhteensä kuusitoista (16) kahdestakymmenestä (20) lähetetystä kyselylomakkeesta.

Tutkimuksen aineiston perusteella kaikki terveydenhoitajat olivat saaneet lisäkoulutusta imetysasioissa, mutta vain muutama oli käynyt varsinaisen imetysohjaajakoulutuksen. Terveydenhoitajat kaipasivat näyttöön perustuvaa tietoa taaperoimetyksestä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että yli 1-vuotiaan imetys vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta, ja tukivat sekä kannustivat äitiä jatkamaan taaperoimetystä. Loput terveydenhoitajat eivät ajatelleet taaperoimetyksestä olevan hyötyä ja kokivat sen olevan lähtöisin äidin halusta, ei lapsen tarpeesta. Aineiston mukaan terveydenhoitajat ajattelivat taaperoimetyksestä olevan haittaa hampaille sekä kiinteiden ruoka-aineiden syömisen totutteluun. Myös äidin jaksamista pohdittiin. Lähes kaikki terveydenhoitajat olivat kohdanneet työssään 1–2-vuotiasta lasta imettävän äidin. Taaperoimetys koettiin vaikeaksi puheeksiotettavana aiheena. Ohjausmenetelminä terveydenhoitajat käyttivät kertomansa mukaan vain suullista ohjausta. Ohjaussisällöt koostuivat normaaliin neuvolaseurantaan kuuluvista asioista ja mikäli lasta taaperoimetettiin, tarkkailivat terveydenhoitajat lapsen iän mukaista kehitystä tarkemmin.

Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että imetyskoulutuksella oli merkitystä taaperoimetykseen suhtautumisessa. Ne terveydenhoitajat, joilla oli enemmän imetykseen liittyvää koulutusta taustalla, ajattelivat positiivisemmin taaperoimetyksestä kuin muut vastaajat. Nuorempien vastaajien mielipide taaperoimetyksestä oli positiivisempi kuin vanhempien terveydenhoitajien.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajille suunnatun lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa sekä terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä. Jatkossa voisi tutkia millaista ohjausta 1–2-vuotiasta lasta imettäneet äidit ovat saaneet ja miten heidän pitkään imetykseensä on suhtauduttu terveydenhuollossa.

Asiasanat: Imetys, taaperoimetys, terveydenhoitaja, mielipide

ABSTRACT

Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care: Option of Preventive Health Care

Authors: Sanna Hiltula and Päivi Vataja Title of thesis: Public Health Nurse Survey of Toddler Breastfeeding in Maternity and Child Health Clinics in Oulu Area. Supervisors: Pirjo Juujärvi and Seija Mattila Term and year when the thesis was submitted: Spring 2011 Number of pages: 52 + 7 appendices

National and international lactation recommendations emphasize to continue breastfeeding until age 1-2. Yet toddler breastfeeding is quite rare in Finland.

The purpose of the study was to describe public health nurses’ opinions about the toddler breastfeeding and to develop their professional job.

The study was conducted as a qualitative mail survey. The data was analyzed through inductive content analysis method. Research targets were chosen from maternity and child health clinics where lactations issues are dealt with on a daily basis. In total sixteen (16) questionnaires out of twenty (20), were filled and returned.

Based on authors’ personal experiences the presumption was that toddler breastfeeding is not strongly supported in maternity and child health care clinics. The study demonstrated that this was in fact the case most often. However some respondents had more positive perspective in toddler breastfeeding and supporting the families.

Main findings of the study indicated that public health nurses’ opinions were based on practice and on their own thinking and not so much in facts. Therefore scientific data about the benefits and disadvantages of toddler lactation is needed. In addition there should be more information available about the breast milk after the first year of breastfeeding.

In conclusion the study can be used in the development of public health nurse training and their job description. Further measures could be taken to clarify how toddlers’ mothers are guided and what kind of reactions they have experienced about the long-term breastfeeding in the health care system.

Key words: lactation, toddler breastfeeding, public health nurse, survey