Ulkoilmalla tapahtuva kuivaaminen
Pentti, Mikko (2011)
Pentti, Mikko
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208953
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin rekuperatiivisen ja regeneratiivisen lämmöntalteenoton yhdistämistä uimahallin ilmastoinnissa. Tutkimuksessa etsittiin optimaalista lämpötilaeroa rekuperatiivisen lämmöntalteenoton lämmönsiirtopintojen välille, jotta saatiin kuivattua poistoilmaa mahdollisimman paljon. Uimahallin ilmaa kuivattiin ulkoilmalla ja poistoilman kuivaamiseksi ei käytetty esimerkiksi lämpöpumppua.
Optimaalista lämpötilaeroa etsittiin luomalla sovellus Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja hyödyntämällä olemassa olevia tutkimuksia aiheesta. Työssä käytettiin myös Fläktwoods Acon -mitoitusohjelmaa. Tutkimuksessa luotiin kolme erilaista säätömallia: –6 ⁰C, 0 ⁰C ja regeneratiivisen lämmöntalteenoton hyötysuhde maksimoituna. Niiden vaikutusta tutkittiin kuivatukseen, energiankulutukseen ja ilmavirtaan.
Optimaaliseksi tuloilman lämpötilaksi löydettiin arvo 0 ⁰C, jossa kumpikaan lämmöntalteenotto ei jäädy ja joka on energiataloudellisesti kannattavin. Kuivausta tapahtuu enemmän tuloilman lämpötilalla –6 ⁰C, mutta se on energiataloudellisesti tarkasteltuna huonompi vaihtoehto. Tutkimuksissa ilmeni, ettei kyseisellä järjestelmällä tapahdu kuivausta lämpimimpinä kesäpäivinä lainkaan.
Kosteuden siirtymistä poistoilmasta tuloilmaan voidaan vähentää valitsemalla regeneratiiviseen lämmöntalteenottolaitteeseen hygroskooppisen roottorin sijasta ei-hygroskooppinen. Hyvänä ominaisuutena todettiin, että laitekokoonpano on yksinkertainen verrattuna esimerkiksi lämpöpumpulla varustettuihin ilmastointikoneisiin. Tutkimuksen laitekokoonpanossa kuivaaminen ei myöskään vaadi ostoenergiaa.
Optimaalista lämpötilaeroa etsittiin luomalla sovellus Excel-taulukkolaskentaohjelmalla ja hyödyntämällä olemassa olevia tutkimuksia aiheesta. Työssä käytettiin myös Fläktwoods Acon -mitoitusohjelmaa. Tutkimuksessa luotiin kolme erilaista säätömallia: –6 ⁰C, 0 ⁰C ja regeneratiivisen lämmöntalteenoton hyötysuhde maksimoituna. Niiden vaikutusta tutkittiin kuivatukseen, energiankulutukseen ja ilmavirtaan.
Optimaaliseksi tuloilman lämpötilaksi löydettiin arvo 0 ⁰C, jossa kumpikaan lämmöntalteenotto ei jäädy ja joka on energiataloudellisesti kannattavin. Kuivausta tapahtuu enemmän tuloilman lämpötilalla –6 ⁰C, mutta se on energiataloudellisesti tarkasteltuna huonompi vaihtoehto. Tutkimuksissa ilmeni, ettei kyseisellä järjestelmällä tapahdu kuivausta lämpimimpinä kesäpäivinä lainkaan.
Kosteuden siirtymistä poistoilmasta tuloilmaan voidaan vähentää valitsemalla regeneratiiviseen lämmöntalteenottolaitteeseen hygroskooppisen roottorin sijasta ei-hygroskooppinen. Hyvänä ominaisuutena todettiin, että laitekokoonpano on yksinkertainen verrattuna esimerkiksi lämpöpumpulla varustettuihin ilmastointikoneisiin. Tutkimuksen laitekokoonpanossa kuivaaminen ei myöskään vaadi ostoenergiaa.