Kohti itseohjautuvampaa organisaatiota
Räisänen, Niina (2019)
Räisänen, Niina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062122
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062122
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee itseohjautuvuuden edistämistä yrityksessä ja liittyy valtakunnalliseen Pysytään pinnalla -hankkeeseen, johon kohdeyrityksenä oleva rakennusalan pk-yritys osallistui. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yrityksien muutoskyvykkyyttä, parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Kohdeyrityksen tavoitteena olivat lisäksi muun muassa vastavuoroisen viestinnän vahvistaminen yrittäjien ja työntekijöiden välillä sekä työntekijöiden vastuunoton ja itseohjautuvuuden edistäminen. Nämä tavoitteet sopivat hyvin yhteen tämän tutkimuksen aiheen eli itseohjautuvuuden ja sen mukanaan tuomien hyötyjen kanssa. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä yritysten toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja uudistumiskyky sekä joustavuus ovat tänä päivänä tärkeä kilpailuedun lähde. Itseohjautuvuuden katsotaan edistävän yritysten mahdollisuutta pysyä muutoksen matkassa.
Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten edistää itseohjautuvuutta yrityksessä? Millä keinoin muutos saadaan toteutettua? Mitä muutoksia toimintamalliin siirtyminen edellyttää yrityksen johdolta ja työntekijöitä?
Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat itseohjautuvuuden lisäksi organisaatiorakenne, organisaatiokulttuuri sekä johtaminen ja osaamisen kehittäminen, joilla on merkittävä asema itseohjautuvuuden ilmenemisessä. Itseohjautuvuus taas lisää yksilötasolla motivaatiota tehdä työtä, minkä vuoksi myös motivaatio kuuluu opinnäytetyön teoriaviitekehykseen. Lisäksi motivoituneet työntekijät ovat lähtökohtaisesti hyvinvoivempia. Tutkimuksen viitekehys koostuu alan monipuolisesta ja ajantasaisesta ammattikirjallisuudesta ja -julkaisuista. Tutkimusote on laadullinen ja tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Yritykselle järjestettiin kaksi työpajaa, touko- ja marraskuussa 2019, joissa käydyt keskustelut tallennettiin ja ensimmäisessä työpajassa käytetyn Tulevaisuusverstas-menetelmän myötä osallistujat tuottivat kirjallista materiaalia. Tallennetut keskustelut litteroitiin ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Empiirisen tutkimuksen myötä löydettiin kehittämiskohteita organisaatiokulttuurin, tiedonkulun, työntekijöiden osallisuuden edistämisen sekä johtamisen osalta. Palautekulttuuria pyritään kehittämään antamalla palautetta jatkossa aktiivisemmin ja enemmän positiivista palautetta. Vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa pyritään edistämään muuttamalla palaverikäytäntö säännöllisemmäksi ja työntekijöitä osallistavammaksi. Lisäksi työprosessia tullaan käymään läpi työntekijöiden kanssa, jotta varmistetaan, että jokaisella työntekijällä on tarvittava tieto kaikista työhön kuuluvista osa-alueista. Uusi palaverimalli otetaan kohdeyrityksessä käyttöön tammikuusta 2020 alkaen, kehityskeskustelut käydään keväällä 2020 ja lisäksi suunnitteilla on yhteistä tekemistä yrityksen toimijoille.
Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: Miten edistää itseohjautuvuutta yrityksessä? Millä keinoin muutos saadaan toteutettua? Mitä muutoksia toimintamalliin siirtyminen edellyttää yrityksen johdolta ja työntekijöitä?
Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat itseohjautuvuuden lisäksi organisaatiorakenne, organisaatiokulttuuri sekä johtaminen ja osaamisen kehittäminen, joilla on merkittävä asema itseohjautuvuuden ilmenemisessä. Itseohjautuvuus taas lisää yksilötasolla motivaatiota tehdä työtä, minkä vuoksi myös motivaatio kuuluu opinnäytetyön teoriaviitekehykseen. Lisäksi motivoituneet työntekijät ovat lähtökohtaisesti hyvinvoivempia. Tutkimuksen viitekehys koostuu alan monipuolisesta ja ajantasaisesta ammattikirjallisuudesta ja -julkaisuista. Tutkimusote on laadullinen ja tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Yritykselle järjestettiin kaksi työpajaa, touko- ja marraskuussa 2019, joissa käydyt keskustelut tallennettiin ja ensimmäisessä työpajassa käytetyn Tulevaisuusverstas-menetelmän myötä osallistujat tuottivat kirjallista materiaalia. Tallennetut keskustelut litteroitiin ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Empiirisen tutkimuksen myötä löydettiin kehittämiskohteita organisaatiokulttuurin, tiedonkulun, työntekijöiden osallisuuden edistämisen sekä johtamisen osalta. Palautekulttuuria pyritään kehittämään antamalla palautetta jatkossa aktiivisemmin ja enemmän positiivista palautetta. Vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa pyritään edistämään muuttamalla palaverikäytäntö säännöllisemmäksi ja työntekijöitä osallistavammaksi. Lisäksi työprosessia tullaan käymään läpi työntekijöiden kanssa, jotta varmistetaan, että jokaisella työntekijällä on tarvittava tieto kaikista työhön kuuluvista osa-alueista. Uusi palaverimalli otetaan kohdeyrityksessä käyttöön tammikuusta 2020 alkaen, kehityskeskustelut käydään keväällä 2020 ja lisäksi suunnitteilla on yhteistä tekemistä yrityksen toimijoille.