Näkökulmia varhaiskasvatuksen opettajien työnohjaukseen
Vuoti, Miia (2020)
Vuoti, Miia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002072146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002072146
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Kuopion kaupungin palveluksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä työnohjauksesta ammatillisuuden tukena. Lisäksi tarkoituksena oli tuoda käytäntöön sovellettavaa tietoa työnohjauksen tarpeellisuudesta ja kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien toiveita työnohjauksen suhteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalvelut. Tutkimuksessa tarkastellaan Kuopion varhaiskasvatussuunnitelmaa (2019) ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2018), joissa molemmis-sa korostuu varhaiskasvatuksen opettajien pedagogiset vastuut. Uudistunut varhaiskasvatuslaki (540/2018) on merkittävässä roolissa varhaiskasvatukseen liittyvissä tekijöissä, kuten myös tässä tutkimuksessa.
Tämä tutkimus on kartoittava tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä surveypal-kyselyllä. Kyselyssä oli struk-turoituja eli suljettuja kysymyksiä, avoimia kysymyksiä sekä näiden molempien yhdistelmiä. Tutkimuksen ajankoh-tana 11.12-20.12.2019 Kuopiossa työskenteli kunnallisella puolella 350 varhaiskasvatuksen opettajaa, joista kyselyyn vastasi 36 varhaiskasvatuksen opettajaa.
Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat työnohjauksen tarpeita ja nimeävät oman moniammatillisen työyhteisön vahvuuksia sekä haasteita, jotka ovat liitettävissä työnohjauksellisiin tarpeisiin. Tutkimuksen kyselystä analysoidut vastaukset osoittavat, että työnohjausta pidetään tarpeellisena tuki -ja työskente-lymenetelmänä etenkin tilanteissa, joissa moniammatillisella työyhteisöllä on käsiteltävänään laaja-alaisia haastavia tilanteita. Kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista 44% (n=16) on joskus työvuosiensa aika osallistunut työnohjaukseen.
Kyselyn vastauksista on tulkittavissa varhaiskasvatuksen opettajien huoli työyhteisöjen yhteinen ajan riittämättömyydestä haastavien tilanteiden purkamiseen. Tutkimuksessa nousi esille sujuvan varhaiskasvatuksen osana vuo-rovaikutuksen laadun, työnlaadun ja vastuualueiden selkeyttämisen tarpeen työnohjauksellisin menetelmin. Tutkimus tuloksista ilmeni, että vastaajille työnohjaukseen hakeutumisen väylät ovat epäselviä. Vastauksista ei tullut selkeää käsitystä työnohjauksen mahdollisuudesta toimia ennaltaehkäisevänä tukena varhaiskasvatuksessa ja työyhteisöjen toiminnassa. Opinnäytetyöstä nousi mahdollisia jatkotutkimusaiheita liittyen työnohjauksen ennaltaehkäisevälle näkökulmalle varhaiskasvatuksen ja koko työyhteisön tukena.
Tämä tutkimus on kartoittava tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä surveypal-kyselyllä. Kyselyssä oli struk-turoituja eli suljettuja kysymyksiä, avoimia kysymyksiä sekä näiden molempien yhdistelmiä. Tutkimuksen ajankoh-tana 11.12-20.12.2019 Kuopiossa työskenteli kunnallisella puolella 350 varhaiskasvatuksen opettajaa, joista kyselyyn vastasi 36 varhaiskasvatuksen opettajaa.
Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat työnohjauksen tarpeita ja nimeävät oman moniammatillisen työyhteisön vahvuuksia sekä haasteita, jotka ovat liitettävissä työnohjauksellisiin tarpeisiin. Tutkimuksen kyselystä analysoidut vastaukset osoittavat, että työnohjausta pidetään tarpeellisena tuki -ja työskente-lymenetelmänä etenkin tilanteissa, joissa moniammatillisella työyhteisöllä on käsiteltävänään laaja-alaisia haastavia tilanteita. Kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista 44% (n=16) on joskus työvuosiensa aika osallistunut työnohjaukseen.
Kyselyn vastauksista on tulkittavissa varhaiskasvatuksen opettajien huoli työyhteisöjen yhteinen ajan riittämättömyydestä haastavien tilanteiden purkamiseen. Tutkimuksessa nousi esille sujuvan varhaiskasvatuksen osana vuo-rovaikutuksen laadun, työnlaadun ja vastuualueiden selkeyttämisen tarpeen työnohjauksellisin menetelmin. Tutkimus tuloksista ilmeni, että vastaajille työnohjaukseen hakeutumisen väylät ovat epäselviä. Vastauksista ei tullut selkeää käsitystä työnohjauksen mahdollisuudesta toimia ennaltaehkäisevänä tukena varhaiskasvatuksessa ja työyhteisöjen toiminnassa. Opinnäytetyöstä nousi mahdollisia jatkotutkimusaiheita liittyen työnohjauksen ennaltaehkäisevälle näkökulmalle varhaiskasvatuksen ja koko työyhteisön tukena.