Hoitotyöntekijöiden valmiudet näyttöön perustuvassa hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden valmiuksia toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Tutkimustehtävänä oli selvittää 1) Millaiset ovat hoitotyöntekijöiden asenteet näyttöön perustuvaa hoitotyötä kohtaan ja 2) Millainen on hoitotyöntekijöiden tietoperusta näyttöön perustuvassa hoitotyössä sekä 3) Millaiset ovat hoitotyöntekijöiden taidot toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Tämä opinnäytetyö on osa suurempaa kehittämisprojektia Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen vahvistaminen työelämässä, joka toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastojen sekä Bournemouthin yliopiston yhteistyönä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto muodostui 16 hoitotieteellisestä artikkelista. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta pitää mahdollisuutena kehittyä paremmaksi näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Näyttöön perustuvan hoitotyön projekteihin osallistuneen henkilökunnan asenne muuttui positiivisemmaksi tutkittua tietoa kohtaan ja kehitti heidän taitojaan tutkitun tiedon käytöön. Esteenä näyttöön perustuvalle hoitotyölle on osaavien hoitajien puute ja vastustus sekä haluton asenne tutkimustietoa ja sen hyödyntämistä kohtaan. Myös ajan puute, rahoitus, internetyhteydet, työn kuormittavuus, yhteistyön puute ja henkisen tuen puute koettiin esteiksi. Hoitajat arvioivat itsensä aloittelijoiksi tutkimustiedon löytämisessä ja tarkastelussa. Näyttöön perustuvat tiedon lähteet tunnettiin huonosti ja hoitotieteellisiä tutkimuksia käytettiin vähän. Koulutus vaikutti tietolähteiden käyttöön positiivisesti. Edistävinä tekijöinä tutkimustiedon hyödyntämiselle mainittiin tutkimuksen esittely ja tutkimuksen lukemisen opetus sekä tutkimuksesta saatava hyöty käytäntöön. Osa hoitajista hyödynsi hyvin tutkimustietoa hoitotoimien hallinnassa ja potilaiden hoidossa. Kokeneemmat hoitajat olivat varmempia käyttämään tutkimusnäyttöä ja kokemus toi varmuutta soveltaa lukemaansa hoitotyöhön. Näyttöön perustuvan hoitotyön esteenä oli tutkimustiedon vieraskielisyys. Tutkimusraporteilta odotettiin tulosten sovellettavuuden selvittämistä, helpompaa saatavuutta ja parempaa tarjontaa sekä raportin tulisi olla omalla kielellä.

The Purpose of this study was to describe nurses’ readiness to practice evidence-based nursing. The aim was to clarify nurses’ attitudes, knowledge and skills concerning evidence-based nursing. This study forms a part of a larger development project called Development of Competence in Evidence-based Nursing Practice which is carried out as a joint venture with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, the acute wards of Helsinki Health Centre and Bournemouth University. The data for this study was collected from nursing science publications. The total number of articles was 16. The method used in the analysis of the data was deductive content analysis. According to the results, the nursing staff see themselves capable of improving in evidence-based nursing. The evidence-based nursing projects changed the attitudes of the staff towards research knowledge in a more positive direction. The projects also developed the skills of the staff in using research knowledge. Obstacles for evidence-based nursing are the on deficiency and resistance of skillful nurses and also a reluctant attitude towards research knowledge and its exploitation. Also, the lack of time, funding, internet connections, cooperation and mental support as well as high work load were seen as barriers. Nurses evaluated themselves as beginners in finding and reviewing the research knowledge. The sources of knowledge on evidence-based nursing were poorly known and studies in nursing were hardly ever used. Education affected the use of knowledge sources in a positive way. Introduction of a study, teaching how to read it and practical benefits of it were mentioned as promoting factors in using knowledge sources. Some of the nurses used the knowledge sources well in mastering the nursing chores and patient care. The more experienced nurses were more confident in using evidence-based nursing and in applying their knowledge to the work. What hindered the evidence-based nursing was research knowledge written in a foreign language. It was expected that the research reports should explain how the findings could be applied into practice, they should also be more easily accessible and there should be a better supply of them. The reports were also expected to be in one’s own native language.