Postoperatiivisen kivunhoidon kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään Iisalmen sairaalan operatiivisella vuodeosastolla
Hakkarainen, Niina (2011)
Hakkarainen, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259527
Tiivistelmä
Kivunhoidon onnistuminen korostuu tekonivelleikkauksesta toipuvalle potilaalle, sillä ortopediset leikkaukset aiheuttavat todella voimakasta postoperatiivista kipua. Tulevaisuudessa tekonivelkirurgia yleistyy ikääntyvien väestömäärien kasvaessa, jonka vuoksi hoitotyössä työskentelevien on tärkeää osata tunnistaa, arvioida ja hoitaa tekonivelleikkauksesta toipuvan potilaan postoperatiivista kipua. Hoitotyön kirjaamisen avulla varmistetaan tiedon siirtyminen potilaan hoidossa, hoidon toteutuminen ja sen seuranta, jota käytetään hoitotyön arvioimiseen; onko potilas saanut riittävästi hoitoa postoperatiiviseen kipuun.
Tämä opinnäytetyö on osa valtakunnallista eNNi-hanketta, joka oli kirjaamiseen liittyvä kehittämis-hanke. Lisäksi eNNi-hankkeessa kehitettiin yhteistyötä hoitotyön opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien välillä. Opinnäytetyössä selvitettiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Iisalmen sairaalan operatiivisen vuodeosaston postoperatiivisen kivunhoidon kirjaamisen nykytila verkko-kyselyn (n=13) ja sähköisen kirjaamisen tilastotietojen avulla. Lisäksi selvitin opinnäytetyössäni osaston henkilökunnan kokemuksia NRS-kipumittarin käyttöstä polviproteesipotilaiden postoperatiivisen kivunhoidon arvioinnissa. Tämän työn tavoitteena oli kehittää sähköistä kirjaamista ja havaita mahdolliset puutteet hoitotyön kirjaamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella NRS-kipumittari koettiin yhtenäiseksi kivun arviointimenetelmäksi polviproteesipotilaiden kohdalla. Erityisesti kivun arvioiminen NRS-kipumittarin avulla kivunhoitoon motivointineilta potilailta osoittautui helpommaksi. Haasteena koettiin potilaat, jotka eivät ymmärrä NRS-kipumittarin ideaa kivun arvioimisen apuvälineenä. Kivunhoidon rakenteiseen kirjaamiseen ei käytetty kaikkia pää- ja alaluokkia hoitotyön tarve- ja toimintoluokituksessa. Lääkehoito-komponentissa eniten eroja tuottivat alaluokka lääkeinjektion anto ja lääkeinfuusion antaminen. Osastolla työskentelee perushoitajia, joilla ei ole mahdollisuutta antaa lääkkeitä lihaksen- ja suonensisäisesti, joka voinee selittää alaluokkien käytössä havaitun eroavaisuuden.
Kivunhoidon kirjaamisen kehtämisideaksi ehdotan FinCC-luokituksessa olevien pää- ja alaluokkien runsaampaa käyttöä. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheiksi nousivat polviproteesipotilaiden kokemukset toteutuneesta kivunhoidosta ja onko kivunhoito ollut riittävää.
Tämä opinnäytetyö on osa valtakunnallista eNNi-hanketta, joka oli kirjaamiseen liittyvä kehittämis-hanke. Lisäksi eNNi-hankkeessa kehitettiin yhteistyötä hoitotyön opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien välillä. Opinnäytetyössä selvitettiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Iisalmen sairaalan operatiivisen vuodeosaston postoperatiivisen kivunhoidon kirjaamisen nykytila verkko-kyselyn (n=13) ja sähköisen kirjaamisen tilastotietojen avulla. Lisäksi selvitin opinnäytetyössäni osaston henkilökunnan kokemuksia NRS-kipumittarin käyttöstä polviproteesipotilaiden postoperatiivisen kivunhoidon arvioinnissa. Tämän työn tavoitteena oli kehittää sähköistä kirjaamista ja havaita mahdolliset puutteet hoitotyön kirjaamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella NRS-kipumittari koettiin yhtenäiseksi kivun arviointimenetelmäksi polviproteesipotilaiden kohdalla. Erityisesti kivun arvioiminen NRS-kipumittarin avulla kivunhoitoon motivointineilta potilailta osoittautui helpommaksi. Haasteena koettiin potilaat, jotka eivät ymmärrä NRS-kipumittarin ideaa kivun arvioimisen apuvälineenä. Kivunhoidon rakenteiseen kirjaamiseen ei käytetty kaikkia pää- ja alaluokkia hoitotyön tarve- ja toimintoluokituksessa. Lääkehoito-komponentissa eniten eroja tuottivat alaluokka lääkeinjektion anto ja lääkeinfuusion antaminen. Osastolla työskentelee perushoitajia, joilla ei ole mahdollisuutta antaa lääkkeitä lihaksen- ja suonensisäisesti, joka voinee selittää alaluokkien käytössä havaitun eroavaisuuden.
Kivunhoidon kirjaamisen kehtämisideaksi ehdotan FinCC-luokituksessa olevien pää- ja alaluokkien runsaampaa käyttöä. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheiksi nousivat polviproteesipotilaiden kokemukset toteutuneesta kivunhoidosta ja onko kivunhoito ollut riittävää.