Huoliseulan käyttö neurologisella kuntoutusosastolla : haastattelututkimus hoitajien kokemuksista

Abstract

Opinnäytetyö tehdään osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoon sairaalan yhteistä Liittyvä Voima -hanketta. Hanke toteutuu vuosina 2008–2011. Opinnäytetyö liittyy hankkeen osaprojekti kahteen, jonka tehtävänä on kehittää kotiutumista Espoon sairaalasta. Tehtävä toteutetaan kehittämällä osastolle toiminnallinen malli huoliseulan käytöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa huoliseulan käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä hoitajien kokemuksia huoliseulan käytöstä potilastyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa osastolle konkreettista tietoa, jonka pohjalta huoliseulan käyttöä osastolla voidaan kehittää. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja aineisto kerättiin hoitajilta kahdessa eri ryhmähaastattelussa. Yhteensä haastatteluihin osallistui kuusi hoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Saatu aineisto luokiteltiin induktiivista sisällönanalyysiä soveltaen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin huoliseulan käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistäviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousi 1) Työpajakoulutus 2) Huoliseulakeskustelun hallinta 3) Työryhmän tuki sekä 4) Näkemys huoliseulan hyödyllisyydestä. Huoliseulan käyttöä estävinä tekijöinä nähtiin 1) Osaamisen puute 2) Yhteisten käytäntöjen puute 3) Resurssien puute 4) Puheeksioton esteet sekä 5) Uskalluksen puute. Hoitajien kokemuksista tuloksena saatiin sekä positiivisia että negatiivisia emotionaalisia kokemuksia huoliseulatyöskentelyssä. Aineisto hoitajien emotionaalisista kokemuksista jäi vähäiseksi. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää osaston huoliseulatyöskentelyn kehittämisessä. Opinnäytetyön tuloksien perusteella osastolla voidaan puuttua huoliseulan käyttöä estäviin tekijöihin ja toisaalta vahvistaa edistäviä tekijöitä. Kehittämisehdotuksena on moniammatillisen huoliseulatyöskentelyn vahvistaminen sekä osastolla että Espoon kotihoidossa. Jatkotutkimusaiheeksi nousee hoitajan emotionaalisten kokemusten tarkempi selvittäminen huoliseulatyöskentelyssä. Jatkotutkimusta on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta kun hoitajille on kerääntynyt enemmän kokemuksia huoliseulatyöskentelystä.

The final project was written as a part of the Liittyvä Voima -project. The project was carried out by The Metropolia University of Applied Sciences and the Espoo hospital. The project was executed in 2008−2011. The final project was related to the projects subproject 2: Discharge from the Espoo hospital. The subproject’s goal was to develop the discharge by creating a functional model for patient’s concern screening. The purpose of this final project was to study the factors that promote and prevent the use of concern screening and how the nurses experience the use of it. The goal of the study was to produce information that could be used in developing the use of the screening on the ward. The method of this study was qualitative. The data for the study was collected in two separate group interviews. Six nurses participated in the interviews. The interviews were recorded and written down. The data was analyzed using an adaption of the inductive content analysis method. The results of this study show that the factors promoting the use of concern-screening were 1) Workshop training 2) Mastering the concern conversation 3) Support of the work group and 4) An outlook on benefits of concern screening. Factors preventing the use of concern screening found on the study were 1) Lack of competence 2) Inconsistent practice 3) Lack of resources 4) Concern conversation obstacles and 5) Lack of daring. Experiences of the nurses using concern screening found on this study were both positive and negative emotional experiences. However, the collected data of the nurses emotional experiences was low. This final project can be used to develop the concern screening on the ward. The results of the study show the preventing factors that can be omitted. On the other hand, the study shows the promoting factors that can be strengthened. We suggest that the multiprofessional collaborate in concern screening should be strengthened both on the ward and in Espoo home care. We suggest a further study on the emotional experiences of the nurses using concern screening. Further study would be best to execute after nurses have more experience in concern screening.