Nyt mä sain oleskeluluvan. No, mitä sitten? : vastaanottokeskuksesta alaikäisenä kuntaan ja itsenäiseen elämään

Abstract

Opinnäytetyön kuvaus: Tarkoituksena on selvittää mitä ovat alaikäisen ilman huoltajaa saapuneen turvapaikanhakijanuoren alkuvaiheen kotouttamispalvelut ja tuen tarpeet kunnassa myönteisen oleskeluluvan jälkeen.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Hankkeen teoreettisessa osuudessa perehdytään aihealueeseen liittyvään vastaanottokeskus,- ja pakolaiskirjallisuuteen, aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin, turvapaikkaprosessiin, lainsäädäntöön sekä kotouttamiseen.

Metodologinen esittely: Kehittämishankkeen luonne on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonhankinta metodeina on käytetty teemahaastattelua ja sähköpostikyselyä. Aineisto kerättiin keväällä 2011 nuorilta, nuorten edustajilta ja viranomaisilta. Teemahaastatteluun osallistui viisi nuorta, jotka olivat asuneet kunnassa 8-15 kuukautta. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä edustajaa ja yksi viranomainen.

Keskeiset tutkimustulokset: Alkuvaiheen kotouttamispalvelut ovat pääasiassa maahanmuuttajatoimiston sosiaaliohjaajan kotikäyntejä, Suomen kielen opiskelua ja eri virastoasioiden hoitoa edustajan kanssa. Tuloksien mukaan nuoret ovat yksinäisiä ja epävarmoja tulevaisuudestaan. He ovat siirtyneet odottamisesta toiseen. Nuoret selviävät arjestaan, koska ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Nuorten sosiaalinen verkosto muodostuu pitkälti viranomaiskontakteista. Nuorilta puuttuvat aidot ystävyyssuhteet suomalaisiin nuoriin.

Johtopäätökset: Alaikäisille kuntaan muuttaneille nuorille tarvittaisiin kunnassa lisää henkilöstöresursseja kentälle tehtävään työhön ja nuorten arkielämän tukemiseen.

Thesis description: The aim of this thesis was to find out what are the early integration services for a unaccompanied minor asylum seeker and the possible needs in the the municipality after a positive residence permit.

Theoretical summary: The main focus in the theoretical part of the thesis concentrates on literature concerning the reception center and refugees literature, on earlier researches and statistics, the asylum process, the legislation and integration.

Methodological summary: The character of this thesis is mainly qualitative. The method of data collection was theme interviews and a questionnaire. The material was gathered during spring 2011 from the adolescents, their representatives and authorities. Five adolescents who have lived in the municipality for 8 to 15 months participated in the theme interviews. Four representatives and one authority answered the questionnaire.

Main results: The initial stage of integration services are mainly home visits by a social advisor of the immigration office, studying the Finnish language or taking care of different issues with authorities with a representative. The results show that the young are lonely and insecure of their future. They had been transferred from one pending to another. The adolescents have to manage with the everyday life since there is no other choice. The social network of the young consists mainly of authorities. They lack genuine human relationships with the Finnish youth.

Conclusion: Unaccompanied minors who have moved to a municipality require more human resources in the municipality for field work and for supporting the everyday life of the young. Key words: Unaccompanied Minor Asylum seeker, initial stage of integration, qualitative research, receptionprocess of minors