Ilmanvaihdon energiatekniset ratkaisut saneerauskohteissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on laskea hajautetulle, keskitetylle sekä poistoilmalämpöpumppujärjestelmälle hankinta-, huolto- ja käyttökustannukset sekä arvioida niiden potentiaalisia säästöjä kaukolämmön kulutukseen. Opinnäytetyö on rajattu tarkastelemaan saneerattavia asuinkerrostaloja, joissa painovoimaisesta tai yleiskanavapoistojärjestelmästä päivitetään lämmön talteenotolla varustettu järjestelmä. Laskukaavoja voidaan käyttää jokaiseen rakennustyyppiin.

Työn kohderakennuksena on vuonna 1970 rakennettu asuinkerrostalo, johon tehdään kokonaisvaltainen putkiremontti. Rakennuksessa on ennestään koneellinen yhteiskanavapoisto katolle, joka päivitetään kaukolämmön alajakokeskuksen yhteydessä poistoilmalämpöpumppujärjestelmäksi.

Tavoitteena oli selvittää takaisinmaksuajat ja ilmanvaihtojärjestelmien investointien kannattavuus, joita taloyhtiöt voisivat käyttää apunaan remontin ajankohdan lähestyessä. Yleinen perusolettamus on, että koneellinen ilmanvaihto puhaltimineen ja säätölaitteineen lisää energiankulutusta enemmän kuin sen lämmön talteenotolla on mahdollista saada.

Laskennallisesti todettiin, että poistoilmalämpöpumppujärjestelmän lämmön talteenotolla säästetty energia maksaa investoinnin 12 vuodessa takaisin. Koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon takaisinmaksuaika on yli 40 vuotta johtuen suurista investointikustannuksista.

The aim of this project was to establish the amount of energy that can be saved by replacing an old gravity-based ventilation system or a roof-installed extractor with an electricity-powered ventilation system with a heat exchanger in apartment buildings built between 1960 and today. However, the used formulas can be used for any type of building.

The thesis described the directives behind housing energy regulations in Finland, as well as how the ventilation systems used in this project work. Furthermore, the installation and operating costs of the suggested systems were calculated, and the potential savings gained by reusing the energy from the extract air were estimated.

The calculations indicated that replacing an old gravity-based or roof-extractor system with a system equipped with a heat exchanger saves more energy than required by the new system to operate. The exhaust air heat pump was the most profitable choice because the installation costs were significantly lower than the costs of other systems.

When considering investing in energy efficiency in buildings, a wide angle of view is required. This thesis can be used as a source of information about various ventilation systems when determining the correct solution for a housing cooperative.